Enemmistö viljelijöistä kokee olevansa taloustaitajia vaikka maatilojen kannattavuus on heikko – Asiantuntija: "Lukemattomia kertoja olen hämmästynyt"

Kuva: Jukka Pasonen

Tammikuussa MT:n Viikonvaihde-liitteessä julkaistiin laaja juttupaketti, jossa asiantuntijat nimesivät maatalouden heikon kannattavuuden yhdeksi merkittäväksi syyksi viljelijöiden talousosaamisen puutteen.

”Lukemattomia kertoja olen hämmästynyt, miten valtava vaje talouden perusosaamisessa voi olla. Käsitteitä ja niiden suhteita ei tunneta, ei tiedetä mistä luvut tulevat eikä ymmärretä tuotannon ja talouden tunnuslukujen välisiä syy-seuraussuhteita”, erityisasiantuntija Osmo Autio sanoi.

Esimerkkinä hän käytti karjatilaa, jossa viljelijä ei tiedä rehuviljan tuotantokustannusta eikä sitä, miten se vaikuttaa kotieläintuotannon tulokseen.

Hänen mukaansa talouden tunnuslukujen ymmärtämisessä ainakin 70 prosentilla tiloista on isoja puutteita.

Kritiikkiä viljelijöiden taloustaidoista antoi myös raportissaan selvitysmies Reijo Karhinen, ja samaa linjaa jatkoi MTK:n johtokunnassa nuoria edustava Kaisa Pihlaja.

"Viljelijät puhuvat sujuvasti tuotantomääristä ja hehtaareista, mutta kun puheeksi tulevat yksikköä kohti saadut eurot, ei ollakaan enää niin nohevia", Pihlaja huomautti haastattelussa helmikuussa.

MT kysyi viljelijöiltä itseltään, millaiseksi he arvioivat oman osaamisensa maatilan talouden hoidossa. Kantar TNS:n tekemään kyselyyn vastasi helmikuussa 854 viljelijää.

Viljelijöistä 67 prosenttia näkee oman talousosaamisensa hyväksi ja lähes 14 prosenttia erinomaiseksi.

Puutteita osaamisessaan on havainnut 15 prosenttia.

Huonoksi taloustaitonsa kokee alle prosentti kaikista vastaajista, epävarmoja on kolme prosenttia.

Tuotantosuunnittain katsottuna maidontuotannossa omat taitonsa hyväksi tai erinomaiseksi katsoo suurin joukko.

Suurin hajonta on erikoiskasvinviljelijöillä, joista lähes yhtä moni kokee osaamisensa erinomaiseksi (26 prosenttia) kuin puutteelliseksi (25 prosenttia).

40–55-vuotiaat viljelijät arvioivat oman osaamisensa hiukan paremmaksi kuin sitä nuoremmat tai vanhemmat kollegat.

Vanhimmat viljelijät antoivat kyselyssä itselleen heikoimmat arviot, ja vanhin ikäluokka vastasi muita useammin "en osaa sanoa".

Peltoalaltaan yli sadan hehtaarin tiloilla viljelijät ovat varmempia osaamisestaan. Suurilla tiloilla yli 17 prosenttia vastaajista näkee oman osaamisensa talouden hoidossa erinomaiseksi, 71 prosenttia hyväksi.

Alle 30 hehtaarin ja kokoluokassa 30–100 hehtaaria olevilla tiloilla näkemykset ovat lähellä toisiaan. Erinomaisten osuus on 12–13 prosenttia ja hyvien 66–68 prosenttia.

Tavanomaisesti viljelevistä hiukan useampi katsoo taitonsa erinomaisiksi kuin luomuviljelijöistä.

Tilansa kannattavuuden tällä hetkellä erittäin hyväksi tai hyväksi arvioivista viljelijöistä yli 90 prosenttia vastasi talousosaamisensa olevan hyvää tai erinomaista.

Erittäin huonoksi kannattavuutensa kokevista 21 prosenttia näki talousosaamisensa erinomaiseksi ja 56 prosenttia hyväksi.

Eniten puutteita omissa taidoissaan koki kannattavuudeltaan huonossa luokassa olevien tilojen viljelijät.

Lähitulevaisuudessa tilansa kannattavuuden hyväksi tai erittäin hyväksi arvioivista yli 90 prosenttia näkee talousosaamisensa hyväksi tai erinomaiseksi.

Tulevaisuudessa tilansa kannattavuuden huonoksi tai erittäin huonoksi arvioivista viljelijöistä yli 70 prosenttia kokee osaamisensa hyväksi tai erinomaiseksi. 20 prosenttia tuntee osaamisessaan puutteita.

Vastaajien enemmistö näkee tilansa kannattavuuden lähitulevaisuudessa melko hyväksi tai melko huonoksi.

Lue lisää:

Kommentti: Kannattavuus pohjalla, taidot huipussa, mikä mättää?

Otsikkoa päivitetty 22.3.2019 klo 7.07

Otsikkoa korjattu klo 7.48, muutettu tutkija asiantuntijaksi