Hiiliviljely leikkaa päästöjä ja lisää kannattavuutta – suomalaisilla hiilensidontaopeilla kysyntää EU:ssa
Suomalaisen hiilensidontatutkimuksen maine kiirii Brysselissä. Carbon Action -ryhmä esitteli menetelmiään Euroopan parlamentissa.
Hiiliviljelijä Juuso Joona, Carbon Action -ryhmän sisältöjohtaja Laura Höijer ja Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski esittelivät projektiaan Euroopan parlamentissa. ”Oikein valituilla viljelytoimenpiteillä on hiilensidonnan lisäksi myönteinen vaikutus myös peltomaan kuntoon”, Höijer kertoo. Kuva: Maria PohjalaViime viikolla julkaistun EU:n 2050-ilmastostrategian mukaan päästöjä pitää leikata jyrkästi ja samalla huolehtia hiilinieluista.
Maataloudessa päästöleikkauksia haetaan sopivilla viljelytekniikoilla, joilla voidaan kasvattaa maaperän hiilivarastoa. Näitä menetelmiä tutkitaan Suomessa Carbon Action -ryhmän voimin.
Ryhmä toivoo EU:lta pikaisia toimia hiilensidonnan vauhdittamiseen.
”Jos ympäristökorvausjärjestelmä, joka on osittain tehoton ja sopimaton, korvattaisiin tulosperusteisella hiilensidontajärjestelmällä, saisimme pitkällä tähtäimellä hiiliviljelyllä lisää tuottavuutta, vähentäisimme päästöjä ja kasvattaisimme tilojen kannattavuutta”, maanviljelijä ja Carbon Action -hankkeen ohjausryhmän jäsen Juuso Joona uskoo.
Hiilensidontapilotin taustalla on hanke, jossa suomalaiset tutkijat ja viljelijät etsivät uudenlaisia tapoja edistää hiilen varastointia maaperään. Asiantuntijoiden mukaan maatalouden hiilensidonnan ei pitäisi jäädä vain pilotiksi, vaan siitä kaavaillaan koko Euroopan laajuista hittiä.
Kannustimet hiilen varastointiin pitäisikin saada EU:n maatalouspolitiikan ilmasto- ja ympäristötoimien perustaksi.
”Pelkät päästövähennykset eivät enää riitä, vaan päästöjen sitoutumista tulee vauhdittaa. Tämänhetkisillä lupauksilla Pariisiin ilmastotavoitteisiin ei olla menossa. Joko tavoitteita hiilensidontaan tiukennetaan tai Pariisin sopimukselle sanotaan hyvästit”, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Jari Liski sanoo.
Pariisin sovun mukaan ilmaston lämpeneminen pitää rajoittaa 1,5 asteeseen.
Toiveena on, että kaukokartoitusmenetelmillä pystyttäisiin määrittämään, paljonko maatilalla sitoutuu hiiltä maaperään. Sen jälkeen sidotuista CO2-tonneista saataisiin kauppatavaraa, jolloin ne toisivat ”hiiliviljelijöille” uusia tulonlähteitä.
Matka EU:n yhteiseen hiilensidontaa edistävään politiikkaan on kuitenkin vielä pitkä. Tutkimusta täytyy tehdä niin ruohonjuuritasolla kuin yrityspuolella.
”Kaiken pohjana on luoda työkalu, jolla hiilensidontaa voidaan mitata. Sen jälkeen hiilitonnille pitäisi saada arvo ja markkinat. Tavoite vaatii julkisen puolen lisäksi mukaan elinkeinoelämää, joka on kiinnostunut hiilensidonnasta tai päästöjen kompensoinnista”, Liski selventää.
Yritysmaailmasta ensimmäisenä Carbon Action -hankkeeseen ilmoittautui mukaan Valio, joka alkaa kouluttaa maitotilojaan hiilensidontaan.
”Tarvitsemme yrityksiä paljon enemmän mukaan. Hiilensidontateknologian pitää kehittyä siten, että sitä voidaan laajentaa ja kaupallistaa”, Carbon Action -ryhmän sisältöjohtaja Laura Höijer jatkaa.
Joona on mukana kouluttamassa suomalaisia viljelijöitä hiilensidontaan.
”Hiiliviljelyssä” maaperän mikrobeja ja kasvien yhteyttämistä vauhditetaan muun muassa kiertolaidunnuksella, monipuolisella viljelykierrolla, maanparannusaineilla ja jatkuvalla kasvipeitteisyydellä. Hiiliviljelyllä on havaittu olevan myönteisiä vaikutuksia myös maaperän kuntoon.
”Palaute viljelijöiltä on ollut ylistävää ja oppimisen halu suuri”, Joona kertoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
