Peltojen fosforiviljavuus jatkaa laskuaan – heikoissa luokissa jo 65 prosenttia lohkoista
Viljelijät kertovat fosforiviljavuuden heikentymisen syiksi lannoitusrajat, taloudellisen tilanteen sekä vuokrapeltojen suuren määrän.
Yaran Kantar Agrilla keväällä teettämän viljelijäkyselyn mukaan kolmannes viljelijöistä kokee peltojen fosforiviljavuuden heikentyneen viime vuosina. Kuva: Seppo PenttiLannoiteyhtiö Yaran Eurofins Viljavuuspalvelulta tilaaman viljavuustilaston mukaan Suomen peltojen viljavuusfosfori jatkaa laskuaan. Tilaston mukaan viljavuusluokkaan 1–3 eli huono–välttävä kuuluu jo 65 prosenttia Suomen pelloista.
Vastaavasti korkeiden luokkien 6–7, eli korkea ja arveluttavan korkea, osuus on vain muutamia prosentteja näytemäärästä.
”Korkeissa luokissa on tapahtunut laskua ja suunta on siltä osin oikea, mutta huolta aiheuttaa alhaisten fosforiluokkien osuuden nopea kasvu”, toteaa Yara Suomen markkinointi- ja agronomia -yksikönpäällikkö Anna-Kaisa Haapajärvi.
Fosforiviljavuuden lasku on jatkunut koko 2000-luvun, ja muutos on ollut nopea. Edellisen tilaston (2016–2019) mukaan luokkiin 1–3 kuului noin 60 prosenttia näytteistä ja 2000-luvun alussa 44 prosenttia.
Eurofinsin tilasto koostuu yli 350 000 pelloista otetuista maanäytteistä.
Yaran Kantar Agrilla keväällä 2024 teettämän viljelijäkyselyn mukaan kolmannes viljelijöistä kokee peltojen fosforiviljavuuden heikentyneen viime vuosina.
Kyselyn mukaan tilakoon kasvaessa viljavuuden kerrotaan heikentyneen enemmän.
Merkittävimmäksi syyksi fosforiviljavuuden heikkenemiselle mainitaan lannoitusta koskeva säätely sekä liian pienet lannoitusmäärät satotasoihin nähden.
Noin joka neljäs mainitsi syyksi tilan taloudellisen tilanteen. Isoista, yli 100 hehtaarin tiloista, keskimääräistä merkittävämmäksi syyksi nostettiin suuri vuokrapeltojen osuus.
Riittävästi fosforia saanut kasvusto ottaa muitakin ravinteita enemmän kuin fosforin puutteesta kärsivä kasvusto.
Fosforilla on monia tärkeitä tehtäviä kasvissa, ja fosforilannoituksen merkitys viljojen satoon ja laatuun maan alhaisissa fosforiluokissa onkin kiistaton, Yaran tiedotteessa sanotaan.
Fosforin puutteessa esimerkiksi viljojen biomassan muodostuminen on vähäisempää sekä versoutuminen heikompaa, mikä ilmenee vähäisempänä tähkien lukumääränä.
Riittävän fosforilannoituksen saanut kasvusto kehittyy ja tuleentuu tasaisesti ja nopeasti, mikä alentaa kuivauskustannuksia.
Tarpeenmukainen fosforilannoitus parantaa typenkäytön tehokkuutta. Riittävästi fosforia saanut kasvusto ottaa muitakin ravinteita enemmän kuin fosforin puutteesta kärsivä kasvusto.
Nykylajikkeilla on mahdollisuus päästä suuriin satoihin, mutta se merkitsee viljelykasvin kannalta suurempaa ravinnetarvetta.
Yaran mukaan riittävä viljavuusfosfori lisää pellon viljelyvarmuutta ja turvaa erilaisten kasvukausien säävaihtelut. Viljavuusfosforin merkitys korostuu epäedullisissa sääolosuhteissa, jolloin fosforin ja muidenkin ravinteiden saanti maaperästä vaikeutuu.
Fosforiviljavuuden ylläpito on tärkeää nurmilla. Yaran tutkimusten mukaan fosforiluokaltaan heikoilla pelloilla ei suurillakaan fosforilannoitusmäärillä päästä yhtä hyviin satoihin kuin viljavuudeltaan hyvässä tilassa olevilta pelloilta matalalla fosforilannoituksella.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat








