Syysistutukset tasaavat kevätkiireitä taimitarhalla

Jaana Mannermaa näyttää miten hyvänkokoisia kuusentaimia saadaan jo yhden kesän kasvatuksella. Kuva: Ilpo Paananen

Taimitarhan johtaja Jaana Mannermaa kertoo, että metsäpuuntaimien syystoimitukset vaihtelevat vuosittain. Koko 10 miljoonan tuotannosta syyistutusten määrä on 10–15 prosenttia. Kokonaistoimituksista syystoimitusten osuus on jo 20–30 prosenttia.

"Kyllä syysistutuksia on mahdollisuus kasvattaa. Se on tietysti sitten keväältä pois eli kevät ja syysistutusten suhde muuttuu. Taimien toimittajan näkökulmasta syysistutukset tasaavat kevään kiirehuippua", Mannermaa sanoo.

Juuassa kasvatetut taimet menevät Kainuun, Savon ja Karjalan alueelle. Yli kaksi kolmasosaa on kuusentaimia. Yhteistyökumppaneina ovat metsänhoitoyhdistysten lisäksi metsäfirmat sekä Metsähallitus ja metsäpalveluyrittäjät.

Laadukkaiden ja viljeltyjen kuusensiementen huono saatavuus on yksi taimien kasvattajien ongelmista. Kuusella on biologiasta johtuen harvemmin hyviä siemenvuosia. Tuholaisia sen sijaan on riittämiin. Huono saatavuus juontaa 70-luvulle, jolloin siemenviljelysten perustamisvaiheessa suosittiin männyn viljelyksiä. Männyn viljeltyjä siemeniä onkin ollut hyvin saatavilla.

"Jälkikäteen arvioiden kuusen siemenviljelyksiä perustettiin liian vähän", Mannermaa huomioi.

Kuusen jalostustyön hiljaisempi vaihe kesti 90-luvulle saakka ja aineistoja, joilla kannatti perustaa uusia viljelyksiä, saatiin vasta 2000-luvun alkuvuosina.

"Nyt näistä uusista viljelyksistä ensimmäiset alkavat tuottaa satoja ja täydessä tuotannossa ne ovat aikaisintaan viiden vuoden kuluttua. Mutta parempia aikoja on luvassa."

Lämpimän kesän ansiosta käpyjä voidaan kerätä hakkuutähteistä ja siemenviljelyksiltä jo ennen talven tuloa. Satotaso on kuitenkin keskimääräistä heikompi. Viljelyksiltä siemenet kerätään nosturin avulla. Puuhun kiipeämällä käpyjä kerätään enää harvemmin.

"Käpyjen keruu hakkuun jäljeltä on otettava huomioon jo hakkuuvaiheessa, ettei hakkukone särje latvustoja", Mannermaa huomioi.

Metsistä kerätyn kuusen siemenen osuus vaihtelee vuosittain 40 ja 60 prosentin välillä. Saatavuus on kohtuullisen hyvä, mutta itävyydet ovat laskemaan päin. Käpyjä yhteen siemenkiloon tarvitaan keskimäärin 140–150 litraa.

"Taimitarhalla yhden siemenen kylvöissä itävyyden pitäisi olla noin 95 prosenttia. Nyt joudumme kylvämään kahdella siemenellä noin puolet kuusen paakkutaimista."

Työnjohtaja Esa Kovalainen sanoo, että kahdella siemenellä kylvö tuo lisätyötä juuri pahimpaan kiireaikaan, koska ylimääräinen taimi on kitkettävä pois.

Syyskaudella taimia siirretään muovihuoneista ulos. Kohokasvatuksessa olleet kaksivuotiaiksi kasvatettavat taimet lasketaan alas. Marraskuussa taimet pakataan ennen kylmiöön siirtämistä. Uusien taimien kylvöt alkavat helmikuussa. Taimitarha työllistää reilut 10 henkilöä.

"Meillä on hyvä tilanne työntekijöiden suhteen. Parin vakituisen lisäksi on vakituisia kausityötekijöitä. Osaavat ja ahkerat työntekijät ovat tosi tärkeitä yritykselle", Mannermaa tähdentää.

Myyrätuhoja ehkäistään ennalta pyytämällä jyrsijöitä pois taimikentiltä. Sen jälkeen kentät aidataan matalalla metalliaidalla tai verkolla ja estetään myyrien pääsy alueelle talvella.

Mannermaa näkee taimitarhan ketjuun kuulumisessa monia positiivisia asioita. Oman yrityksen toiset tarhat ovat tukena ja oppia voidaan ottaa toistensa käytännöistä ja ideoista.

"Voimme myös hyödyntää toisten kasvatuskapasiteettia. Vuosittaiset kasvatusmäärät vaihtelevat ja oma kapasiteetti aina riitä", Mannermaa perustelee.