Nurmet kasvavat tasaisen varmasti – lampaiden laidunkausi aloitettiin Liedossa

Kaisa Hilska tarkisti Aurajokilaaksossa sijaitsevien laidunten kunnon. Kuva: Kari Salonen

Nurmet ovat talvehtineet tyydyttävästi tai hyvin koko maassa, arvioi ProAgria. Laidunkausi on avattu paikoin eteläisessä Suomessa.

Noin kolmannes lietolaisen Karjataidon tilan lampaista pääsi Aurajokilaakson perinnebiotooppilaitumille viime viikon torstaina. ”Laidunkausi alkaa meillä keskimäärin 14. toukokuuta. Olemme siis viisi päivää edellä aikataulua”, iloitsee tilan emäntä Kaisa Hilska.

Laidunten etelärinteet vihertävät voimakkaasti ja laidunnurmi on hyvässä kasvussa.

"Tuomme tänne lisää lampaita sekä suomenkarja-sonneja alkukesän aikana", kertoo Hilska.

Laitumelle tuotiin ensimmäisenä ensimmäisessä erässä karitsoineet, 1-2 karitsaiset uuhet karitsoineen. Kolmi- ja nelikaritsaiset sekä vasta karitsoineet uuhet liitttyvät seuraan nurmen kasvettua riittävästi.

Nurmet lähtivät kasvuun nopeammin kuin viime vuonna

Kaisa Hilska on tyytyväinen tilansa laidunnurmien kasvuun. Kuvan laitumelle tuodaan alkukesästä lisää lampaita ja muutamia sonneja. Kuva: Kari Salonen

Hilskan nurmet talvehtivat melko hyvin. Viime kesän kuivuus kuritti kuitenkin useita lohkoja. "Olemme joutuneet täydentämään ja perustamaan uudelleen useita tuotantonurmia. Paikkailimme myös muutamia laitumia".

Saman havainnon on tehnyt myös ProAgria Etelä-Suomen kasvintuotannon asiantuntija Ville Alitalo.

"Varsinaisia talvituhoja on näkynyt vähän, mutta viime kesän kuivuus jätti monet nurmet harvoiksi. Erityisesti ensimmäisen vuoden nurmet ovat olleet heikkokuntoisia."

Karjataidon tilan lampaat laiduntavat Aurajoen rannalla. Kuva: Kari Salonen

Nurmen valtakunnallinen huippuasiantuntija Anu Ellä ProAgria Länsi-Suomesta kertoi viime viikon lopulla, että nurmien kunto on tänä keväänä pääosin hyvä. Vaikka viime viikkojen viileät säät ja kuivuus ovat hidastaneet nurmien kasvua, on kasvu aikataulussa Etelä- ja Länsi-Suomessa.

"Nurmet lähtivät kasvuun nopeammin kuin viime vuonna, mutta kuivuus vaivaa jälleen ja on hidastanut tahtia viimeisten viikkojen aikana", kertoo Ellä.

Täydennyskylvöjä on Ellän mukaan tehty runsaasti, erityisesti kuivuudesta pahoin kärsineillä alueilla Etelä- ja Länsi-Suomessa sekä perustamisalueilla, jotka vaurioituivat syksyn 2017 märkyyden vuoksi.

Aiempien kasvukausien haasteet näkyvät uusimpien nurmien tiheydessä edelleen. Viime vuonna perustetut nurmet vaativat eniten toimenpiteitä, paikoin jopa uudelleenkylvöjä. 

Paine rehuvarastojen täyttämiseen on Ellän mukaan suuri. Myös Kaisa Hilska toivoo tämän vuoden nurmisatojen täyttävän varastovajeen. Tilalla tuotetaan esikuivattua säilörehua, jonka määrä jäi viime vuonna normaalia vähäisemmäksi. Toinen sato jäi korjaamatta osalla lohkoista.

"Jouduimme vähentämään eläinmäärää talvella ja lykkäämään karitsointeja keväämmäksi. Nyt olisi tärkeää saada runsaasti säilörehua", kertoo Hilska.

Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa nurmien kasvu on pitkään jatkuneiden yöpakkasten vuoksi vasta aivan alussa, kertoi kasvintuotannon asiantuntija Asko Laapas ProAgriasta viime viikon lopulla.

"Koko totuutta ei vielä näe, se paljastuu vasta viikon tai kahden päästä yöpakkasten loppumisesta."

Laidunkauden Kaakkois-Suomessa ovat aloittaneet vasta muutamat tilat.

Maassa on sateiden ansiosta hyvin kosteutta, mutta lämpösummaa pitäisi kertyä enemmän, jotta nurmi lähtisi kunnolla kasvuun. Pintalannoitukset on Laapaksen mukaan pääosin tehty joitakin lumisia pellonlaitoja lukuun ottamatta. Lietettä on ajettu hieman, mutta moni tila joutuu vielä odottamaan, että peltojen kantavuus paranee.

Laapas huomauttaa, että täydennyskylvöjen viime hetket ovat parhaillaan käsillä Kaakkois-Suomessa. "Pitäisi ennakoida, jotta täydennys ehtii mukaan kasvuun. Toki korjauksia voi tehdä, ja varmaan joudutaankin tekemään, vielä ensimmäisen tai toisen sadon korjuun jälkeen."

Etelä-Pohjanmaalla on saatu tehtyä noin puolet lannoituksista, kertoi kasvintuotannon asiantuntija Arja Kananoja ProAgriasta maanantaina. Paikkaus- ja täydennyskylvöjä on tehnyt keskimäärin joka toinen viljelijä, joskin monien vanhojen nurmien kohtaloita ei ole vielä päätetty.

"Se riippuu ensimmäisen vuoden nurmien tilasta. Jos ne alkavat kasvaa hyvin, voidaan vanhat kyntää eikä niitä tarvitse sitten täydentää."

Kananoja arvelee, että ensimmäinen sato Etelä-Pohjanmaan seudulla voidaan korjata mahdollisesti kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Laidunkausi ei ole vielä alkanut, mutta laidunnurmet ovat hyvässä kasvussa