Peurat ovat aiheuttaneet naantalilaisviljelijälle tuhansien eurojen lisäkustannukset: "Kyllähän ne kiukkua herättävät"

Esko Lehtosen pellolle on jouduttu laittamaan verkkoa, jotta peurat eivät tuhoaisi kasvustoja. Kuva: Esko Lehtonen

Valkohäntäpeurat ja metsäkauriit ovat aiheuttaneet naantalilaisviljelijälle tuhansien eurojen lisäkustannukset.

Naantalissa pääosin perunaa viljelevä Esko Lehtonen kertoo Maaseudun Tulevaisuudelle, että valkohäntäpeurat ja metsäkauriit ovat tuhonneet esimerkiksi varhaisperunoiden suojana olleita harsoja. Harsot ovat menneet rikki, kun eläimet ovat liikkuneet pellon yli.

"Sorkat tekevät niihin reikiä aiheuttaen kasvutappioita ja tietenkin materiaalitappioita. Varsinkin mansikat vaurioituvat, kun eläimet kaivavat niitä penkkejä", Lehtonen kuvailee.

Huonolla tuurilla eläimet voivat tuhota myös tihkukasteluletkut.

"Kyllähän ne kiukkua herättävät, kun ne aiheuttavat ylimääräistä työtä", viljelijä kertoo.

Ylimääräistä työtä Lehtonen on tehnyt esimerkiksi silloin, kun hän on yrittänyt estää nauhoituksilla eläinten pääsyn pelloille. Toisaalta silloin, jos ei asialle tee mitään, aiheuttavat eläimet vielä pahempia vaurioita.

Tätä kasvukautta varten Lehtonen osti valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden takia perunoita suojaavan harson päälle asennettavaa verkkoa.

"Se maksoi aika paljon, ja kyllä sen asentaminen oli aikamoinen lisätyö", hän kertoo.

Naantalilaisviljelijä ei oman käsityksensä mukaan ole yksin ongelmansa kanssa. Lehtosen mukaan valkohäntäpeurat ja metsäkauriit ovat aiheuttaneet harmia lähes kaikille lähialueen viljelijöille, jotka harsoja käyttävät. Harmin määrä tosin vaihtelee sen mukaan, miten viljelylohkot osuvat metsän eläinten kulkureiteille.

Lehtonen ei tiedä, mitä niin sanotulle peuraongelmalle pitäisi tehdä. Hän huomauttaa, että metsästäjätkin ovat yrittäneet eläimiä metsästää, ja peuraluvat on suurin piirtein täysin käytettykin. Vaikka lupia olisi myönnetty lisääkin, Lehtonen epäilee, olisivatko metsästäjät enää jaksaneet metsästää peuroja paljoa lisää.

"Se on aika paljon isompi työ kuin hirven metsästys tällä alueella", hän huomauttaa.

Muutamat lähiseudun mansikanviljelijät ovat Lehtosen mukaan yrittäneet ehkäistä ongelmia asentamalla mansikoiden läheisyyteen sähköaitoja. Hän uskoo, että ainakin samassa paikassa usean vuoden ajan olevat mansikkapenkit voisi hyvin suojata aitauksilla. Nekään eivät kuitenkaan kaikissa tilanteissa auta.

Viljelijä korostaa, että rahan lisäksi ongelmien ehkäisyyn kuluu ylimääräistä työaikaa. Ongelmien ehkäisyyn käytettävät rahasummat vaihtelevat hänen arvionsa mukaan paljon tilasta riippuen. Lehtosella on omien laskujensa mukaan kulunut peura- ja kaurisvahinkojen ehkäisyyn muutamia tuhansia euroja. Hän viljelee pääosin varhaisperunaa. Siitä harsojen alla on noin seitsemän hehtaaria.

Tilanne peura- ja kaurisvahinkojen suhteen on Lehtosen arvion mukaan pahentunut parin viime vuoden aikana.

"Näyttäisi, että tämä vuosi on tulossa pahemmaksi, ja viime vuosi oli edellisiä pahempi", hän kuvailee.

Melko pitkälti heikentynyt tilanne johtuu viljelijän mukaan siitä, että peurojen ja kauriiden määrä sekä niiden aiheuttamien vahinkojen määrä kulkevat käsi kädessä. Toisaalta tilanteeseen vaikuttaa se, sattuvatko vaikkapa perunapenkit osumaan metsän eläinten kulkureitille.