Hake siirtyy terminaaleihin


Vapo hakettaa Mäntsälässä, Nelostien varressa, noin 30 000 kiintokuutiometriä karsittua runkopuuta vuodessa. Kuva: Markku Pulkkinen

Vapo perusti Mäntsälän pohjoispuolelle, Nelostien varteen, kolme vuotta sitten ison energiapuuterminaalin. Haketettava puu tuodaan kuuden hehtaarin asvaltoidulle kentälle runkopuuna ja se lähtee sieltä hakkeena useammalle, noin 80 kilometrin säteellä sijaitsevalle voimalaitokselle muun muassa Järvenpäähän, Keravalle ja Nurmijärvelle. Mäntsälän terminaalin kautta kulkee vuosittain noin 30 000 kiintokuutiometriä puuta.

"Puuenergian käyttö Etelä-Suomessa on lisääntynyt ja lisääntyy edelleen. Puuterminaali hyvien liikenneyhteyksien varrella varmistaa polttoainetoimituksia myös silloin, kun metsäteille ei esimerkiksi kelirikon vuoksi pääse isoilla autoilla. Sekä isojen että pienten lämpölaitosten ruokkiminen terminaalin kautta on helpompaa", operaatiopäällikkö Jari Stenvall Vaposta näkee.

"Hake on terminaaleissa tehtynä myös tasalaatuisempaa, koska haketusta voidaan tehdä hyvissä oloissa ympäri vuoden. Terminaalit tehostavat siten myös haketusyrittäjien työtä."

Energiapuun pitää antaa kuivua noin vuosi ennen hakettamista. Kuivamisen annetaan tapahtua edelleen pääosin metsissä.

Vapo on tähän mennessä perustanut noin 50 energiapuuterminaalia, joista Mäntsälä on suurimpia. Jo puolet Vapon hakkeesta toimitetaan sen omista terminaalivarastoista laitoksille. Toinen puoli kulkee edelleen suoraan metsästä lämpökattilaan.

"Lisää terminaaleja on tarkoitus rakentaa, kunhan sopivia paikkoja löytyy ja ympäristöluvat toimintaan saadaan", Stenvall sanoo.

Vapo suunnittelee parhaillaan Vierumäen suuntaan uutta terminaalia, joka palvelisi Lahteen ensi vuonna valmistuvaa isoa biovoimalaitosta.

Yritys kuljettaa terminaaleihinsa puuta maksimissaan sadan kilometrin etäisyydeltä, jolloin logistiikka pysyy tehokkaana. Stenvall kertoo, että energiapuun hankinta on tänä vuonna vaikeutunut puun yleisen kysynnän lisääntymisen vuoksi. Hän lupaa silti tulevinakin vuosina hyvää ja kasvavaa menekkiä energiapuulle.


Haketus- ja lämpöyrittäjä Antti Hemmilä Halikosta on Stenvallin kanssa samoilla linjoilla terminaalien eduista ja energiapuun kovasta kysynnästä. Metsä ja Energia Hemmilä Oy urakoi haketuksia Vapon Etelä-Suomen terminaaleissa, myös Mäntsälässä.

"Hakettaminen terminaaleissa tehostaa huomattavasti toimintaa, mikä on koko ketjun etu. Terminaalien suuntaan mennään koko ajan enemmän", Hemmilä uskoo.

Antti Hemmilän ja hänen isänsä Pertti Hemmilän omistama yritys hakettaa itsekin runkopuuta yrityksen konehallin viereen perustetulla varastoalueella. Yritys myy haketta usealle lämpövoimalalle Varsinais-Suomessa. Hake tehdään 80-prosenttisesti runkopuusta. Viidennes raaka-aineesta on hakkuutähdettä.

Yritys on kasvanut kymmenessä vuodessa varsin suureksi toimijaksi. Sillä on neljä Jenz-hakkuriautoa ja neljä puun- ja hakkeenkuljetusautoa. Yrityksellä on myös kaksi omaa, keskikokoista puunkorjuuketjua. Kymmenen työntekijän yritys valmistaa ja toimittaa Hemmilän mukaan haketta joitain satoja tuhansia kuutiometrejä vuodessa ja siitä syntyy liikevaihtoa kolmisen miljoonaa euroa.

Hemmilä kertoo energiapuuketjun olevan pienen katteen ja kovan kilpailun ala. Haketuskalustoa on Suomessa paljon. Hemmilänkin kokemuksen mukaan puusta on nyt kovaa kilpailua.

"On koko metsäsektorin etu, että kaikki tukiksi ja kuiduksi kelpaava puu kulkeutuu teollisuuteen ja vain siitä jäljelle jäävä osa energiapuuksi. Poltto on aina viimeinen vaihtoehto. Joka tapauksessa lämpöyrittäjien hankkiman raaka-aineen hinta nousee ja toimintaa pitää edelleen tehostaa."

Hemmilöiden yrityksen toimialueella sijaitseva Naantalin iso biovoimalaitos on tyhjentänyt tehokkaasti Varsinais-Suomen energiapuu- ja puruvarastot.

"Naantaliin menisi vaikka kuinka paljon haketta. Me myymme sinne etupäässä hakkuutähteistä tehtyä haketta", Hemmilä valottaa.