Tilusjärjestely vähensi viljelijän vuosittaista maatalousajoa 2 800 kilometriä – vastaa matkaa Sievistä Pariisiin

Maidontuottajanaapurukset Juho Nivala ja Rami Rauhala osallistuivat Sievin laajaan tilusjärjestelyyn. Taustalla on Kukkulan tilan kotilohko, jolla on pinta-alaa hulppeat 83 hehtaaria. Kuva: Esko Keski-Vähälä

Maanteillä matelevat maatalouskoneet aiheuttavat hikikarpaloita paitsi ohituspaikkaa kyttääville autoilijoille myös viljelijöille itselleen.

Peltolohkolta toiselle ja talouskeskukseen kulku kuluttaa aikaa, hermoja ja polttoaineitta.

Sievin kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla tehdyn laajan tilusjärjestelyn ansiosta maidontuottaja Juho Nivalan vuosittainen maatalousajo väheni noin 2 800 kilometriä.

"Säästyvä ajomatka vastaa matkaa Sievistä Pariisiin", Nivala havainnollistaa. Mikäpä Pariisiin olisi ajellessa, mutta matkanteko täyden lietevaunun kanssa tai leveällä puimurilla ei houkuta.

Nivalan isännöimällä Kukkulan tilalla on 150 lypsävää ja viljelyssä noin 150 hehtaaria peltoa.

Vuosina 2006–2018 toteutettujen tilusjärjestelyjen ansiosta Kukkulan tilan keskimääräinen lohkokoko kasvoi 3,2 hehtaarista 10,9 hehtaariin. Lohkojen lukumäärä väheni 48:sta 14:ään.

Nivalan tavoite oli saada isoja lohkoja. Peltojen vaihdossa maalajilla ei ollut niin suurta väliä.

Järjestelyn yhteydessä peltoja lanattiin ja salaojitettiin.

Lohkokoon kasvun ansiosta uutta teknologiaa pystyy hyödyntämään entistä paremmin. Se mahdollistaa muun muassa automaattiohjauksen ja täsmäviljelyn.

Isot lohkot ja kunnostetut pellot takaavat kasveille entistä tasaisemmat kasvuolosuhteet, jolloin eläinten ruokintakin on tasalaatuista.

Monia mietityttää tilusjärjestelyn onnistuminen.

"Jako on onnistunut, kun kaikki tuntevat menettävänsä vähäsen", Nivala kuvailee. Hänen mielestään tunteet kannattaa laittaa syrjään ja ottaa järki- ja euroajattelu tilalle.

"Tilusjärjestely on aina kompromissi. Pienistä asioista ei kannata nillittää", hän vinkkaa.

Urakointia suosivan tilallisen kannalta voi olla harmi, jos hyöty suurista lohkoista valuu urakoitsijalle, kun töitä teetetään hehtaari- eikä tuntihinnalla.

Urakoitsijan näkökulmasta tilusjärjestelyn hyöty on ilmeinen, kun pelloilla pystytään hyödyntämään isoja työkoneita ja siirtoajo vähenee.

Luonnon monimuotoisuus voi kärsiä, kun pientareiden ja sarkaojien määrä vähenee.

Toisaalta tilusjärjestelyn yhteydessä voidaan tehdä esimerkiksi kosteikkoja tai muita suojelualueita.

Ympäristö ja yhteiskunta kiittävät joka tapauksessa säästyneistä hiilidioksidipäästöistä, kun ajokilometrit vähenevät. Samalla liikenneturvallisuus paranee, kun hitaiden ajoneuvojen ohitustarve vähenee.

Parasta tilusjärjestelyssä on pitkäaikainen hyöty, Nivala korostaa.

"Hyöty on pysyvää, ei mikään kriisituki."

Nivala puhui maanantaina Sievissä tilusjärjestelyjä koskevassa seminaarissa. Tilusjärjestelyt nähtiin tärkeänä ja toteuttamiskelpoisena keinona parantaa maatalouden kannattavuutta.

Varsinkin Pohjanmaan maakunnissa kiinteistörakenne on erittäin epäedullinen. Tilakoon kasvun vuoksi peltolohkot sijaitsevat entistä kauempana talouskeskuksesta.

Maanmittauslaitoksen pääjohtajan Arvo Kokkosen mukaan epäedullinen kiinteistörakenne aiheuttaa maatalouselinkeinolle joka vuosi noin 176 miljoonan euron tappion.

Sievissä hiljattain päätökseen saatu tilusjärjestely on kattavuudeltaan ainutlaatuinen, noin 75 prosenttia kunnan peltoalasta. Missään muualla Suomessa ei ole 2000-luvulla toteutettu koko kuntaa kattavaa tilusjärjestelyiden kokonaisuutta.

Kokkosen mukaan tilusjärjestelyt eivät olisi olleet mahdollisia ilman Sievin kunnan maaseututoimen aktiivisuutta.

Iso merkitys oli myös kunnassa tehdyllä ensimmäisellä järjestelyllä, koska siitä saadut hyvät kokemukset käänsivät alun vastustuksen suopeaksi uusille tilusjärjestelyille.