Maan tiivistyminen voi leikata suuren osan viljasadosta
Maatalouskoneita maahantuovan Avagro Oy:n toimitusjohtaja Anssi Väätäinen (kuvassa kasvot kameraa kohti oikealla) esitteli jankkurin toimintaperi-aatetta viljelijöille Kaarinassa viime viikon perjantaina. Pasi Leino Kuva: Viestilehtien arkistoKaarina (MT)
Maan tiivistyminen voi heikentää ruotsalaisen tutkimuksen mukaan viljasatoa jopa 15 prosenttia verrattuna lohkoon, jolla maan rakenne on kunnossa. Herkimpiä sadonmenetyksille ovat kevät- ja syysvehnä, ohra sekä öljykasvit, toteaa Helena Elmqvist ruotsalaisesta Odling i Balans -hankkeesta.
Tiivistymisen vaikutuksista saatiin näyttöä, kun hanke selvitti mahdollisuuksia syysvehnäsadon parantamiseen.
Elmqvist esitteli hankettaan viime perjantaina Kaarinassa järjestetyssä Maan viljelyn järkipäivässä, jonka teemana oli maan kasvukunto.
Päivän järjestäjä oli Baltic Sea Action Groupin Järki-hankkeen ja Livia-ammattiopisto yhteinen Järki lannoite -hanke.
Maan kasvukunnosta on saatu tänä vuonna vahvoja muistutuksia eri puolilla maata, myös Varsinais-Suomessa. Maakunnan peltoaukeat ovat olleet viime viikkoina surullista nähtävää.
Puimatonta alaa on valtavasti ja tilanne on vaikea, vahvistaa aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu MTK-Varsinais-Suomesta.
”Märkyyden kanssa on ollut koko kasvukauden ajan ongelmia myös vettä hyvin läpäisevillä hyvärakenteisilla lohkoilla.”
Vaikka ongelmat eivät tänä vuonna ole rajoittuneet kasvukunnoltaan heikkoihin lohkoihin, tilanne on ollut hyväkuntoisilla lohkoilla helpompi.
Launto-Tiuttu kehottaakin viljelijöitä ottamaan selvää, mitä vesitalouden ongelmat kertovat peltojen kasvukunnosta.
”Tiivistymisen syyt ovat aina lohkokohtaisia”, toteaa maatalouden ympäristöteknologian professori Laura Alakukku Helsingin yliopistosta.
”Mieti aina ennen toimenpidettä, mistä tiivistyminen johtuu, ettet tee mitään turhaa tai jopa haitallista.”
Sen enempää Launto-Tiuttu kuin Elmqvistkään eivät lupaa tiivistymisen korjaantuvan pikkunikseillä.
”Tiivistymien korjaaminen vaatii viljelijältä pitkäjänteistä työtä”, Launto-Tiuttu toteaa.
Elmqvistin mukaan tehokkaita keinoja tiivistymisen ehkäisemiseen ovat kasvipeitteisyys, maan vesitalouden parantaminen, syväjuuristen kasvien viljely ja koneiden rengaspaineiden säätäminen.
Alakukku lisää luetteloon vielä peltoajojen suunnitelmallisuuden, esimerkiksi turhien ajokertojen välttämisen ja liian raskailla koneilla ajamisen.
Ojituksessakin on puutteita. Esimerkiksi Ruotsissa 14 prosenttia pelloista vaatisi Elmqvistin mukaan uusintaojitusta.
Tarvetta korjauksiin olisi myös Suomessa, mutta Launto-Tiutun mukaan salaojakoneita näkyy pelloilla nykyisin vähänlaisesti.
Alakukku korostaa, ettei ongelmia aiheuta pelkästään tiivistyminen.
”Maan pinnan hiertyminen on jopa pahempi ongelma kuin maan tiivistyminen. Siihen ei vaikuta rengaspaine vaan se, miten pellolla ajatetaan.”
Hiertymistä aiheuttaa renkaiden luistaminen ja sutiminen maan pinnalla. Se tukkii Alakukun mukaan maanpinnan huokoset ja estää veden liikkumisen.
Launto-Tiuttu kannustaa viljelijöitä käyttämään hyväkseen EU:n rahoittaman Neuvo 2020 -järjestelmän suomia mahdollisuuksia.
”Neuvoja maan rakenteen korjaamiseen kyllä saa, ja neuvojia on sitä varten pitkä liuta.”
Juhani Reku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
