Hömppäheinällä pienenkin tilan saa kannattavaksi

Aaro Partanen kertoo tittelikseen maanviljelijän poika. "Se lukee aseenkantoluvassakin." Kuva: Petteri Kivimäki

Joutsalainen maanviljelijä Aaro Partanen pitää hömppäheinätukia tärkeänä pienen tilan viljelijän turvakeinona.

"Ne tuet ovat mahdollistaneet sen, että meidän tila on olemassa ja tuottavuus kunnossa. Itse asiassa tuottavuus on parantunut vuosi vuodelta. Tukien avulla pienenkin tilan saa kannattavaksi", Partanen sanoo.

Tuki pitää myös pellot kunnossa ja ne voidaan ottaa tarvittaessa käyttöön. Se on tärkeää huoltovarmuuden kannalta.

Partanen puolustaa pieniä tiloja, sillä koon kasvattamista ei ole perusteltu riittävän hyvin.

"Isot tilat ovat alttiita riskeille, esimerkiksi sähkökatkoille. Ne tuottavat aina vain enemmän sitä mikä tuottaa tappiota", Partanen sanoo ja viittaa ylituotantoon ja tilojen heikkoon kannattavuuteen.

Partasen tilalla on viljelyssä noin 50 hehtaaria ja hömppäheinien tuet ovat noin kolmasosa tukipotista. Lisäksi lihakarjaa on noin 50 päätä.

Tila on Partasen vanhempien nimissä ja hän käy palkkatyössä kalliorakentajana.

”Hömppäheiniksi” nimitetään usein esimerkiksi suojavyöhykkeinä, luonnonhoitopeltoina ja viherkesantona viljeltäviä peltoja, joilla ei ole sadontuotantotarkoitusta. Niiden pinta-ala on maaseutuviraston mukaan noin 217 000 hehtaaria koko maassa.

MT kirjoitti 29.8. "hömppäheinien" tuen suututtavan monia viljelijöitä. Sanalla tarkoitetaan puhekielessä sellaista nurmituotantoa, jota ei korjata eläinten rehuksi kuten ympäristötuen mukaisia luonnonhoito- ja monimuotoisuuspeltoja, suojakaistoja ja viherkesantoja.

Aiheesta lisää keskiviikon Maaseudun Tulevaisuudessa.