Kiina on maailman suurin viljantuottaja, USA suurin viejä ja Australia omavaraisin, mutta missä viljaa tuotetaan henkeä kohti eniten?

Viljaa viljeltiin maailmalla kolme miljardia tonnia vuonna 2020. Siitä vajaa 0,5 miljardia tonnia päätyi maailman­markkinoille.  Kuva: Markku Vuorikari

Vaikka maailman viljamarkkinoista ei olisi syvällisesti perillä, monen mieleen on viime kuukausina iskostunut, että Ukraina ja Venäjä ovat suurimpien viljanviejämaiden joukossa. Totta, mutta suurimpiin tuottajiin ne eivät kuulu.

Kiina, Yhdysvallat ja Intia tuottivat 47 prosenttia maailman viljasadosta vuonna 2020. Kiinassa ja Intiassa on omasta takaa syöjiä niin paljon, että suurten viejien listalle ne eivät pääse.

Maailman­markkinoille tulleesta viljasta yli puolet oli peräisin Yhdysvalloista, Argentiinasta, Venäjältä ja Ukrainasta.

Listaukset löytyvät Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -sivustolta ja ne on koonnut yliaktuaari Marianne Rautelin.

Viljaa viljeltiin vuonna 2020 390 kiloa jokaista maailman asukasta kohden.

Vuodesta 1990 vuoteen 2020 maailman viljan tuotanto kasvoi 53 prosenttia. Samaan aikaan maailman väestö kasvoi 46 prosenttia

Viljan tuotannon kasvua ei Rautelinin mukaan ole saatu aikaan uusia viljelymaita raivaamalla vaan tuotantoa tehostamalla. Viljelyala kasvoi vain 4 prosenttia 30 vuodessa.

Suurimmat viljamaat ovat pääosin omavaraisia.

Australia, Ukraina ja Argentiina tuottivat yli kolmin­kertaisesti oman tarpeensa verran viljoja vuonna 2020. Kanadassa viljoja viljeltiin tuplasti omassa maassa tarvittava määrä.

Väkirikkaista maista muun muassa Japani ja Egypti tuottavat alle puolet tarvitsemastaan viljasta.

Viljasato asukasta kohden oli ehkä yllättäen suurin Liettuassa, reilut 2 300 kiloa.

Argentiina ylsi lähes 2 000 kiloon, ja yli 1 500 kilon sato per asukas korjattiin myös Latviassa, Kanadassa, Tanskassa ja Unkarissa.

Suomessa viljasato oli 600 kiloa asukasta kohden, mikä oli hieman vähemmän kuin EU-maiden sato asukasta kohden keskimäärin.

Tilastokeskuksen sivulle