KILPISJÄRVI, ENONTEKIÖ
Yli metrin korkuisessa hangessa ryömii punaposkisia lapsia. Pihaan on parkkeerattu pari potkukelkkaa. Taustalla häämöttää veistoksellinen Saana-tunturi.
Kuoppaisen maantien päässä Kilpisjärvellä opintietä kulkee kahdeksan oppilasta. Nuorin käy eskaria ja vanhin peruskoulun kahdeksatta luokkaa.
"Tämä on pienin ryhmä kautta historian", koulun opettaja Sirpa Keskitalo kertoo.
Parhaimmillaan Kilpisjärvellä on ollut noin 25 oppilasta.
Yhdenkin perheen lähtö tai muutto kylälle voi muuttaa tilannetta. Keskitalon mukaan ennuste on, että tulevina vuosina koulussa on noin 14 lasta.
"Aikiot ja Karlsenit", kolmatta luokkaa käyvä Nea Karlsen esittelee matematiikan tunnin neljä oppilasta. Nean lisäksi eturivissä istuu kolmasluokkalainen Janne Aikio. Takarivissä istuvat kuudesluokkalaiset Juho Aikio ja Ida-Sofie Karlsen.
Keskitalo opettaa sujuvasti vuorotellen prosenttilaskuja kuutosille ja jakolaskuja kolmosille.
"Kaoottisimmillaan on joskus ollut jopa neljä eri luokkaa samalla tunnilla", hän naurahtaa.
Toisessa luokkahuoneessa neljäsluokkalainen Per-Jona Labba lukee ympäristöoppia saameksi. Koulukirjat hänellä on kaksin kappalein, suomen- ja saamenkielisinä, sillä asiat pitää osata myös valtakielellä.
Koulussa juhlitaan usein, sillä eri taustoista tulevat oppilaat ovat tuoneet mukanaan osan omaa kulttuuriaan.
Juhlakalenterista löytyvät niin saamelaisten kansallispäivä, Runebergin päivä kuin erään suomenruotsalaisen oppilaan mukana tullut Lucian päiväkin.
Kemian ja fysiikan tunneille yläkoululaiset lähtevät muutaman kilometrin päähän Helsingin yliopiston biologiselle asemalle, josta löytyvät hyvät tilat laboratoriotyöskentelyyn.
Liikennettä on myös rajan yli. Karlsenien isä on norjalainen, joten kaksikieliset lapset käyvät joka toinen perjantai reilun 50 kilometrin päässä Norjan Skibotnissa saamassa oppia norjaksi.
Vastaavasti Kilpisjärven kouluun saapuu silloin muutama norjalais-suomalainen oppilas Skibotnista opiskelemaan suomeksi.
Koska lapsia on vain vähän, samojen kavereiden kanssa leikitään koulussa ja vapaa-ajalla.
Talvella matka kaverin luo taittuu potkukelkalla, kesällä pyörällä.
Kilpisjärven kylä on syrjäisestä sijainnistaan ja miinuksen puolelle painuvasta keskilämpötilastaan huolimatta vireä kylä, jossa on hyvä työllisyysaste.
Kylälle muuttaneita perheitä työllistävät kauppa, matkailu, tulli ja biologinen asema.
Keskitalo on itse kotoisin Kuopiosta, ja muillakin opettajilla on juuria muualla Suomessa.
"Tänne on muuttanut useita 25–30-vuotiaita", Keskitalo kertoo.
Kylä on verrattain nuori. Monet omakotitalot on rakennettu vasta 1990- ja 2000-luvuilla. Koulu perustettiin vuonna 1982.
Keskitalon mukaan koulua ei ole koskaan uhattu lakkautuksella.
Välimatkat ovat pitkiä. Lähin peruskoulu on Karesuvannossa reilun sadan kilometrin päässä. 170 kilometrin päässä Enontekiön kuntakeskuksessa Hetassa on lukio, mutta moni kilpisjärveläinen lähtee lukioon tai ammattikouluun sinne, missä sattuu olemaan sukulaisia tai muita tuttuja.
Viime toukokuussa Kilpisjärvi koki valtavan tragedian, kun koulurakennus paloi maan tasalle. Tulipalo sai alkunsa koulun viereen pysäköidystä asuntoautosta.
Ikävä tapahtuma keräsi runsaasti mediahuomiota, mikä alkoi koululaisista tuntua raskaalta.
Nyt ilmeet ovat piristyneet, kun he ovat saaneet nähdä uuden, syksyllä 2017 valmistuvan koulurakennuksen piirustuksia.
"Se näyttää kivalta ja modernilta. Vanha oli aika vanhanaikainen", Ida-Sofie sanoo.
Opettajaa ja oppilaita vain naurattaa, että arkkitehti on piirtänyt pihalle rauduskoivuja.
"Etelän puita, niitä ei täällä ole", opettaja hymähtää.
Kilpisjärven koulu on elokuusta asti toiminut väliaikaisissa tiloissa uudisrakennuksessa, joka on suunniteltu kelkkamatkailijoiden majoitustilaksi.
Luokkahuoneina toimivat kahden hengen makuuhuoneet, käsityöluokka on kelkkahallissa ja isot pakastimet ja jääkaapit sijoitettiin saunaan.
"Uusi koulu rakennetaan vanhan paikalle, koska siinä on sen paikka", Keskitalo kertoo.
Koulu ei ole pelkkä koulu vaan koko kylän sydän. Uuteen koulurakennuksen tulee koulun ja esikoulun lisäksi kaikkia kyläläisiä palvelevan terveydenhoitajan vastaanotto, liikuntasali ja kirkon alttari.
Kilpisjärven koululla oli aikoinaan Enontekiön sivukirjasto. Kun kirjasto lakkautettiin, kirjat jäivät koululle. Tulipalossa ne tuhoutuivat.
Kirjalahjoituksia alkoi kuitenkin tupsahdella, mistä henkilökunta on kiitollinen ja liikuttunut.
Myös Maaseudun Tulevaisuuden toimitus lähetti kaksi lavaa monen aihepiirin kirjallisuutta koululle.
