Saadaanko luonnosta Suomelle uusi Nokia?

Elämäntapayrittäjienkin ongelmina ovat byrokratia ja verotus. Kuva: Kari Salonen

Luontomatkailun elämäntapayrittäjyys voisi olla tutkija Heikki Susiluoman mukaan suomalaisen maaseudun ja jopa koko Suomen uusi sisäinen Nokia.

Hänen mielestään on mahdollista väittää, että monimuotoinen elämäntapayrittäjyys on suurempi siunaus kuin kasvuyrittäjyys, sillä se tuo maaseudulle usein enemmän ihmisiä kuin kasvuyrittäjyys.

"Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan ole kyse vastakkainasettelusta vaan enemmänkin elämäntapayrittäjyyden tekemisestä näkyväksi ja hyväksytyksi. Kun kasvuyrittäjyys määritellään usein niin, että yrittäjän keskeinen työn tavoite on kasvattaa yritystä mahdollisimman nopeasti, niin elämäntapayrittäjyydessä tavoite on usein jatkuvuus ja elämänikäinen työpaikka."

Heikki Susiluoman mukaan isojen asutus- ja matkailukeskittymien ulkopuolella olevat luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjät ovat usein mitä parhaita esimerkkejä siitä, miten sijainti sekä halu tehdä jotain työtä määräävät koko elämäntavan.

"Näiden palvelujen tarjoajat ovat usein muista ammateista siirtyneitä, luontoa, kalastusta tai metsästystä ikänsä harrastaneita ammattilaisia, joille tekemisen ilo ja elämäntapa ovat usein yhtä tärkeitä kuin taloudellinen tulos."

Usein alan yrittäjät saavat osan elantoaan muusta työstä ja monet pystyvät hyödyntämään myös aikaisempaa ammattiaan ja osaamistaan luontomatkailutyössä.

Tutkimukseen haastateltujen yrittäjien mielestä suurin ongelma ei ole verkostoitumisen tai yhteistyön puute vaan byrokratia ja verotus sekä ylipäätään toiminnan kannattavuus.

"Erilaiseen valvontaan, lupamenettelyyn ja kaavakkeiden täyttöön käytetty aika ja raha voi olla kuolettavan ratkaisevaa mikroyrittäjän kannattavuuden kannalta", Susiluoma kertoo.

Hän lisää, että luontomatkailupakettien – ruuan, majoituksen, ohjelman ja kuljetuksen – osalta pitäisi päästä yhden arvonlisäveron systeemiin.

Susiluoma julkaisi luontomatkailun ohjelmapalveluyrittäjiä ja maaseudun kehittämistä koskevan tutkimuksen Jyväskylässä. Hän teki tutkimuksensa työ- ja elinkeinoministeriön maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän rahoituksella.

Tutkimuksesta listätietoa verkosta ja sen yhteenveto löytyy tästä linkistä.