Lantakasasta kaivetaan bisnestä
Suomessa syntyy vuosittain 20 miljoonaa tonnia kotieläinten lantaa. Sen ravinteet ovat ruuantuotannossa arvotavaraa, jos ne vain saadaan kanavoitua oikeisiin kohteisiin.
Kuva: MTTähän asiaan pureutuu elokuussa aloittanut Järki lannoite -hanke.
"Yhteistyö on uuden hankkeen avainsanoja", projektikoordinaattori Kaisa Riiko kertoo.
Periaatteena on hakea käytännön ratkaisuja ravinteiden kierrättämiseen tavalla, joka on viljelijälle sekä helppoa, kestävää että edullista.
"Tarvitaan tuotteita, jotka vastaavat loppukäyttäjien tarpeita ja ovat helposti saatavilla", Riiko sanoo.
Lannasta valmistettavan lannoitteen koostumuksen on oltava kohdillaan ja kuljettamisen ja levittämisen helppoa.
Ratkaisuja haetaan koko ketjusta lannoitevalmisteiden tuottajista urakoitsijoiden kautta loppukäyttäjiin eli viljelijöihin saakka. "Sitä kautta eri toimijat saattavat löytää myös uusia bisnesmahdollisuuksia."
Kierrätyslannoitteiden käyttö vähentää samalla Suomen vahvaa riippuvuutta ulkomaisesta lannoitetuonnista.
Hankkeen aikana kootaan tietoa ja esimerkkejä sekä ulkomailta että kotimaasta. Samalla selvitetään markkinoita ja säädöstöä sekä lannoitetuotteiden kilpailukykyä ja käytettävyyttä.
Hanke jalkautuu viljelijöiden pariin perjantaina 25. syyskuuta, jolloin Livian Tuorlan oppilaitoksen tiloissa Piikkiössä järjestetään ensimmäinen teemapäivä. Järkipäivä pureutuu maan rakenteeseen ja sen parantamisen keinoihin. Paikalla on kokeiltavana muun muassa erilaisia jankkureita.
Järki lannoite on Elävä Itämeri säätiön eli Baltic Sea Action Groupin hanke. Yhteistyökumppaneina ovat Peimarin koulutuskuntayhtymä Livian Ammattiopisto sekä Luonnon- ja riistanhoitosäätiön ja BSAG:n Järki-hanke.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
