BioA lisää kilpailua lannoitemarkkinoilla – tehdas käynnistyi keskiviikkona Kotkassa

Lannoitteen käytön luvataan onnistuvan samalla tavoin kuin tähän asti myynnissä olleiden väkilannoitteiden. "Lannoitteet voi ottaa käyttöön viljelijöiden olemassa olevilla kylvölaitteilla", Jari Järvinen sanoo. Kuva: Kari Salonen

BioA:n metsäteollisuuden sivuvirtoihin ja ureaan perustuvan uuden lannoitteen valmistus käynnistyi keskiviikkona Kotkassa.

BioA:n toimitusjohtaja Jari Järvinen kertoo lannoitteen kehitystyön kestäneen kymmenen vuotta. Mukana on ollut muun muassa useita yliopistoja sekä metsäteollisuuden yrityksiä.

Lannoite on raemuodossa, joten sen käyttö onnistuu samalla tavoin kuin tähän asti myynnissä olleiden väkilannoitteiden.

Aluksi tarjolla on yksi tuote, BioA:n kalkitseva NK-lannoite 26-2, jonka jakelijana toimii Viljelijän Avena Berner.

Lannoitteen sisältämällä tuhkalla luvataan olevan merkittävä kalkitsevavaikutus. Fosforia lannoitteessa on alle prosentti.

Jatkossa lannoitevalikoima kasvaa.

Ensimmäinen lannoite on Järvisen mukaan 40 prosenttisesti kierrätyslannoite. Pyrkimys on 100 prosenttiseen, mutta haasteena on sovittaa yhteen kierrätysmateriaalit sekä rakeinen muoto.

Osastonjohtaja Kalle Erkkola Viljelijän Avena Berneriltä toteaa tekniikan kehittyvän nyt vauhdilla, joten mahdotonta raemuotoisen täysin teollisuuden sivuvirroista muodostetun lannoitteen valmistaminen tulevaisuudessa tuskin on.

Kevään kylvöihin uutta lannoitetta on tarjolla vasta koeluontoisesti. Ensi vuodelle tarjonta on mittavampaa.

Vuodessa nykyinen tehdas voi valmistaa lannoitteita 40 000 tonnia, Järvinen kertoo. Tuotanto voidaan kuitenkin kasvattaa nykyisessä tilassa 100 000 tonniin vuodessa.

Karkeiden arvioiden mukaan Suomessa myydään säkkitavarana vuodessa 600 000 tonnia lannoitteita.

Erkkola sanoo, että tuotteen hintaa ei vielä ole lyöty lukkoon. "Hinta tulee olemaan kilpailukykyinen ja houkutteleva."

Kaikki kilpailu lannoitemarkkinoille on tervetullutta, sanoi maanviljelijä Jakob Frankenhaeuser lannoitetehtaan avajaisissa.

Maatilojen tiukka taloustilanne on viljelijän mukaan suurin uhka sille, onko jatkossa saatavilla kotimaista ruokaa.

Lisääntyvä kilpailu lannoitepuolella ei ratkaise kaikkia talousongelmia, mutta auttaa osaltaan, Frankenhaeuser sanoo.

Hän kaipaa lisää kilpailua myös viljanostajien joukkoon.

Frankenhaeuser viljelee tavanomaisesti, mutta on ottanut käyttöön paljon luomuviljelyn menetelmiä.

Tilalla on viljelyssä paljon syyskasveja ja muun muassa niiden ansiosta 600 hehtaarin peltoalasta 80 prosenttia on talven kasvipeitteisenä.

Viljelijä toivoo, että BioA saisi pian tarjolle luomuhyväksytyn lannoitteen. Se voisi kannustaa tiloja siirtymään luomuun. Nyt karjattomilla tiloilla puutteet lannoituksessa voivat olla este luomuun siirtymiselle.

Bernerin toimitusjohtaja Antti Korpiniemen mukaan BioA:ssa on kyse muun muassa kiertotaloudesta ja eettisyydestä.

Niitä vaatii entistä useampi kuluttaja tehdessään ruokakaupassa valintoja.

Suomalaisella maataloudella on mahdollisuus mennä entistä eettisemmäksi, mutta viljelijät tarvitsevat siihen keinoja, Korpiniemi sanoo.

Ympäristöratkaisujen ei tarvitse olla valtavia kertakäännöksiä maatilan toimintatavoissa, vaan ympäristötoimia voidaan tehdä pieninä osina.

Korpiniemen mukaan BioA:n lannoite on ympäristölle hyväksi, mutta sitä käyttämällä ei tarvitse tinkiä sadon laadusta tai määrästä.

Tehtaan avajaisissa puhunut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) toteaa kiertotalouden antavan ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan, estävän vesistöjen rehevöitymistä, tehostavan jätehuoltoa sekä luovan työpaikkoja ja elinvoimaa.

BioA:n lannoite saa alkunsa esimerkiksi paperi- tai sellutehtaan toiminnasta syntyvistä sivutuotteista, joille teollisuudella ei ole käyttöä.

Aines kuivataan ja siihen lisätään typpeä ja valmiin pelletin päälle pyöritetään tuhkaa, joka on puhdistettu raskasmetalleista.

Menetelmälle on myönnetty neljä patenttia.

BioA:n pääomistaja on Kotkan kaupungin kehitysyhtiö Cursor. Lisäksi omistajina on yksityisiä ihmisiä.

Tulevaisuudessa lannoitetehtaita voidaan rakentaa minne päin maailmaa tahansa. "Päätökset tehdään markkinalähtöisesti. Seuraava tehdas perustetaan sinne, missä lannoitteelle on kysyntää", Järvinen kertoo suunnitelmistaan.