Tupaan pelastettu pikkupossu voimistui vaativaksi ralliporsaaksi – Nähvetiksi nimetyn villasian lempipaikka on laumanvartijapennun mahan päällä

Nähvetti täyttää viikonloppuna kolme viikkoa. Kuva: Palviaisen tila

Nähvetti-villasika suosikkipaikallaan nukkumassa Iita-pennun mahaa vasten. Kuva: Palviaisen tila

Lieksalaisella Palviaisen tilalla syntyi vajaat kolmisen viikkoa sitten mangalitzanvillasikaemakolle pahnue, jonka yhdeksästä porsaasta vain yksi oli hädin tuskin hengissä. Jotain oli mennyt pieleen.

"Sekin oli heikko ja kylmettynyt, mutta hengitti. Vein porsaan sisälle lämpimään, hieroin ja kuivasin. Ajateltiin, että kokeillaan, jos se vielä kääntyisi elolle", Henna Palviainen kertoo.

Hän lypsi porsaalle emon ternimaitoa ja syötti sitä ruiskulla. Odotukset eivät olleet korkealla, sillä hoidokki vaikutti hyvin vetelältä.

Porsas yllätti hoitajansa, ja nousi kahden päivän ikäisenä jaloilleen. Palviaiset eivät enää uskaltaneet palauttaa sitä muut porsaansa menettäneen emakon luo, jotta se ei jäisi jalkoihin. Myös yksilökarsina tallissa tuntui tylyltä vaihtoehdolta.

Niinpä "njäh, njäh" -ääntelevä villasikakarjun alku jäi sisälle taloon kasvamaan. Ääntelynsä mukaan se nimettiin Nähvetiksi. Nimi on osuva muutenkin, sillä porsaalla on tapana "nähvätä" muun muassa pissapaperit ja muu sopiva aines silpuksi tilaisuuden tullen.

Nähvetti ystävystyi nopeasti perheen estrellanvuoristokoiran pennun Iitan kanssa. Tätä ehkä edisti sikojen mieltymys maata maha mahaa vasten kaverien kanssa. Nähvetti bongasi nopeasti selällään nukkuvan Iitan mahan, ja painautui siihen. Eikä Iita pannut pahakseen, Henna Palviainen kertoo.

Nykyisin kaverukset myös nahistelevat yhdessä, ja Nähvetti leikkii itsekseenkin palloilla ja vinkuleluilla.

Aluksi Nähvetti herätteli hoitajiaan tiuhaan kuin pikkuvauva konsanaan. Nyt sille riittää jo harvempi ruokailutahti ja yöt se yleensä nukkuu.

Painonsa syntymän jälkeen moninkertaistanut Nähvetti syö sioille tarkoitettua maitokorviketta omatoimisesti kupista. Ohessa tarjottavasta porsaiden rehusta se ei vielä ole innostunut.

Nälkänsä porsas ilmoittaa selvästi juoksemalla keittiöön ja kirkumalla vaativasti. "Siitä on tullut hyvin vaatelias ja äänekäs", Henna Palviainen sanoo.

Maitokupista porsas innostuu niin, että sen peitot joutavat ruokailun roiskeiden vuoksi vaihtoon pari kertaa päivässä.

"Painava keraaminen kuppi toimii vielä, mutta seuraavaksi tarvitaan varmaan betoninen, niin tohkeissaan Nähvetti maidosta on", Palviainen nauraa.

Muissa asioissaan Nähvetti on siistimpi. Se kakkaa yleensä vakiopaikkaan ja pissaakin useimmiten paperille. Pissa-alustana käytettävää talouspaperia kuluu Palviaisen mukaan taloudessa nyt valtavasti. Sanomalehtikin kävisi aluseksi, mutta se on liian houkuttelevaa nähvättäväksi.

Porsas saa kipittää Palviaisten kodissa vapaasti silloin, kun ihmiset ovat sisällä. Muina aikoina ja yöksi se laitetaan omaan aitaukseensa.

"Onhan se suloista, kun pikkusorkat kopisevat puulattiaan", Palviainen sanoo.

Samalla hän kuitenkin toteaa, että Nähvetti asuu tuvassa enää korkeintaan muutaman viikon. "Ei sian paikka ole sisällä. Pian myös voimat ja sotku ovat sitä luokkaa, että talli kutsuu."

Kämppäkaverikseen Nähvetti saattaa aluksi saada 8-vuotiaan Spessu-possun, joka sekin on yksi Palviaisilla asuvista persoonista. Pikkuporsaasta asti koirien seuraan lyöttäytynyt ja omissa oloissaan syönyt Spessu ei juuri välitä muista sioista, mutta tulee yleensä pikkuporsaiden kanssa toimeen.

Nähvetin myöhempi tulevaisuus on vielä avoinna, mutta sukutaustansa vuoksi se saattaa päästä aikanaan karjuntöihin.

"Mangalitzasukuja on Suomessa vähän ja Nähvetti on sellaisesta yhdistelmästä, että se on meille suvullisesti arvokas. Se saa siis ehkä pysyä karjuna", Palviainen kertoo.

Tilalla on yhteensä noin 30 mangalitzanvillasikaa. Nähvetti on kymmenen vuoden aikana ensimmäinen, joka on jouduttu ottamaan sisälle tehohoitoon. Muille on riittänyt tarvittaessa lisäruokinta pihattoon.

Todennäköisesti Nähvetti tulee olemaan aikuisenakin eri tavalla yksilö ja persoonallisempi kuin muut, kuten Spessukin, Palviainen toteaa. Hän uskoo, että myös ystävyys koirien kanssa jatkuu, vaikka asuinpaikka vaihtuu talliin.

Palviaisen tilalla on mangalitzojen kasvatuksen lisäksi lemmikki- ja löytöeläinhoitola, joten Nähvetillä riittää halutessaan monipuolisesti seuraa myös muista kuin omista lajitovereistaan.

Lue myös:

Tätä ei usein näe: Katso videolta, miten villasika pyörittää kärsällä lumipallon

Eläintenhoidosta saa voimaa

Terapiapossu tuo hymyn huulille