Sorkka pelastaa ketoja ja tuottaa luontoelämyksiä
”Tämä on sellaista mikrolaidunnusta”, kuvailee lampuri ja ympäristösuunnittelija Katja Hammarström. Hänen eläimensä laidun-tavat Hermalan kalkki-mäen pieniä lohkoja. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLOHJA, KIRKKONUMMI (MT)
Loppukevään vihreyttä uhkuva haka kutsuu kulkijaa. Laumastaan hetkeksi eksynyt kyyttö tuijottaa närkästyneenä retkeläisiä.
Ollaan Dåvitsin laitumella Kirkkonummella.
Perinteisen maatalouskäytön loputtua arvokas alue alkoi kasvaa umpeen ja merenranta ruovikoitua.
Kyyttöjen ja lampaiden ansiosta laidun alkaa jälleen olla avoin, valoisa ja otollinen ympäristö monille kasveille, hyönteisille ja linnuille.
60 hehtaarin laajuinen Dåvits on yksi Metsähallituksen luontopalvelujen Luonnonhoito-Life-hankkeen hoitokohteista.
Vastaava kohde on muutaman kymmenen kilometrin päässä sijaitseva Lohjansaaren Hermalan kalkkimäki. Molemmat alueet ovat valtion omistamilla luonnonsuojelualueilla.
Sielläkin kyytöt ja lampaat hoitavat arvokasta perinneympäristöä, mutta laitumet ovat pieniä, osa vain puoli hehtaaria.
Miksi perinneympäristöjä täytyy verovaroin pitää yllä?
Perinneympäristöt, kuten niityt, kedot ja hakamaat, ovat lajistoltaan erittäin runsaita mutta uhanalaisia. Ne ovat aikoinaan syntyneet perinteisen maankäytön, esimerkiksi metsälaidunnuksen tuloksena. Säilyäkseen ne tarvitsevat jatkuvaa hoitoa.
EU:n luontodirektiivissä on 69 arvokasta suomalaista luontotyyppiä, joista 14 on ensisijaisesti suojeltavia.
Niiden suojelemiseksi perustetuista Natura 2000 -alueista valtaosa on Metsähallituksen hallinnassa. Sillä on vastuu EU:n tärkeinä pitämien luontotyyppien suojelussa.
Ympäristön lisäksi on kyse myös ihmisten hyvinvoinnista ja elinkeinoista.
”Ihmistä ei saa unohtaa. Perinneympäristö tuottaa iloa ja elämyksiä”, sanoo lampuri ja ympäristösuunnittelija Katja Hammarström, jonka lampaat ja kaksi kyyttöä laiduntavat Hermalassa.
Hänen toiveenaan on, että hiljalleen ennalleen palautuvat kedot houkuttelisivat alueelle kävijöitä, joille Lohjansaaren muut yrittäjät voisivat tarjota esimerkiksi ruokaa ja majoitusta.
Monipuolinen ravinto ja liikunta edistävät laiduneläinten terveyttä.
Sorkkia ei juuri tarvitse hoitaa eikä loisista ole haittaa, kunhan laidunkierrosta huolehditaan.
”Tämähän on eläimille kuin paratiisi”, kuvailee vihtiläinen lampuri Jaakko Jussila Herrakunnan Lammas Oy:stä. Osa hänen lammaskatraastaan vaeltaa Dåvitsin laitumilla.
Kesän aikana laitumelle on tarkoitus tuoda 100 eläimen lauma. Mukana on kainuunharmaksia ja suomenlampaita sekä nautoja: suomenkarjaa, länsisuomenkarjaa ja kyyttöjä sekä lapinlehmän ja ayrshiren risteytyksiä.
Lampaat olivat Kirkkonummella viime kesänä ensimmäistä kertaa.
”Koskaan ei ole lampaiden villa ollut niin kiiltävää kuin näillä kesän jälkeen”, Jussila sanoo.
MAIJA ALA-SIURUA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
