Video savotalta: Tuore kalusto pitää puun liikkeessä – "vanhoilla koneilla tästä ei tule mitään"

Krannit ovat hankkineet 30 vuoden aikana yritykselle 30 uutta konetta. Uusi kalusto ylläpitää luotettavuutta, sillä puun pitää kulkea tasaisena virtana. Yrityksessä töitä tehdään kolmen koneketjun voimin. Kuva: Jaakko Pirttikoski


Sastamalalaisella leimikolla on kokoa hieman alle 500 kuutiota. Vaikka savotta ei ole iso, se on tarkasti tehtävä, sillä alueen keskellä on kymmenkunta rakennusta ja kaadettavat puut ovat pitkiä. Järeimmät puut ovat halkaisijaltaan 80-senttisiä. Kuva: Jaakko Pirttikoski

Metsäkuljetus Krannin uusi kuljetuslavetti on ajossa neljättä päivää. Matti Kranni kertoo yrityksen tehneen tänä vuonna mittavat investoinnit: lavetin lisäksi on hankittu uusi hakkuukone ja kaivuri.

"Tammikuussa tulee 30 vuotta täyteen, koko ajan on tehty UPM:lle. Konttori on pysynyt samana, vaikka nimi on vaihtunut. Ei me olla muualta kyseltykään, sillä yhteistyö on sujunut hyvin", Matti Kranni kehuu.

Krannin koneet urakoivat lounaisella Pirkanmaalla koko hakkuukohteen puun kaadosta maan muokkaukseen ja kantojen poistoon. Matti Kranni kertoo UPM:n halunneen kuusi vuotta sitten siirtyä ketjuun, jossa yhdellä tilauksella hoidetaan koko työmaa alusta loppuun. Lokakuun alussa palvelu täydentyy omalla puutavara-autolla.

Matti Krannin lisäksi perheyrityksessä työskentelevät veli Tarvo sekä seuraavassa polvessa Tarvon poika Riku. Yhteensä työntekijöitä on yksitoista. Töitä tehdään kolmen koneketjun voimin, kaikki ovat erikokoisia kevyemmistä harvennuskoneista raskaisiin päätehakkuukoneisiin. Kalusto on pidetty tuoreena: 30 vuoden aikana yritykseen on ostettu 30 uutta konetta.

"Vanhoilla koneilla tästä ei tule mitään, sillä aikataulut pitää pystyä pitämään. Porissa saha vaatii 4000 kuutiota tukkia vuorokaudessa. Ei auta, jos sanotaan, että kyllä ne viikon päästä tulevat vaan puun pitää kulkea tasaisena ketjuna", Matti Kranni korostaa.

Koneiden merkki on pysynyt aina samana. Tarvo ja Matti Kranni vitsailevat, että vihreä väri on miellyttävä, sillä se sopii metsän. Iso kone sulautuu huomaamattomasti oikean värisenä. Vakavampi peruste on kuitenkin koneiden luotettavuudessa ja hyvin toimivissa huoltopalveluissa.


Puukauppa käy tällä hetkellä vilkkaana. Sekä sahalla että sellussa on Krannin mukaan nyt hyvä markkina. Leimikoita on paljon ja tehtaat huutavat puuta. Töitä riittää, kun pitää asiakkaan tyytyväisenä.

"Ainakin meillä täällä tuntuu olevan hyvä tilanne, toiset kyllä puhuvat että ei ole töitä. Kai se täytyisi vähän katsoa, miten niitä töitäkin tekee, ettei tekisi ihan miten sattuu. Työt säilyisivät paremmin, kun tekee siten kun pyydetään", Matti Kranni muistuttaa.

Sastamalalaisessa leimikossa harvesteria kuljettava Tarvo Kranni katselee työmaita 40 vuoden kokemuksella. Metsänhoito on parantunut vuosikymmenissä hurjasti ja korjattava puu on paljon järeämpää. Toisaalta edelleen vastaan tulee paljon leimikoita, joiden hoito on laiminlyöty.

"Metsästä ei ole saanut ottaa mistään. Mistä on mahdettu polttopuut ottaa, ilmeisesti käpyjä on poltettu. Näitä on vieläkin paljon, varsinkin perikunnilla. Kun metsää ei hoideta, parasta laatua ja tukkia ei vain saada, vaikka niistä ilmeisesti puukaupoissa raha kuitenkin tulee", Tarvo Kranni veistää.

Metsäalan konkarit ottavat puheeksi bioenergian hyödyntämisen. Ammattilaisen silmin on erikoista, että jopa aineskokoista puuta haketetaan polttoon. Samaan aikaan hakkuutähteitä ja kantoja jää metsään ja nuorempia pöpelikköjä riittää loputtomiin. Vientiin kelpaavien tukkien polttaminen ei voi olla kansantalouden kannalta järkevää.