Elintarviketeollisuuden Käkelä: Maatalouden kannattavuuskriisiin saatava nopeasti korjausliike
Teollisuus ja kauppa vakuuttavat tyytyväisyyttään siihen, että ruokaketjun toimintaa ja sopimuksia aletaan avata.
Mikko Käkelä ei usko, että kustannusten nousu jää tähän eikä pidä viivyttelyä kenenkään etuna. Kuva: Kari SalonenElintarviketeollisuusliitto ETL:n toimitusjohtaja Mikko Käkelä pitää perjantaiaamuista ruokaketjun toimijoiden keskustelua onnistuneena.
"Hyvä keskustelu oli asianomaisten kanssa. Saatiin konkretiaa pöydälle siitä, mistä on kysymys ja myös sopimaan jatkosta", Käkelä kommentoi MT:lle puhelimitse.
"Tapaamisessa avattiin hyvin koko ruokaketjua. Tähän mennessä on puhuttu paljon alkutuotannosta ja siitä, minkälainen kannattavuuskriisi ja kustannuskriisi sitä tällä hetkellä koskettaa."
"Siihen pitää nopeastikin saada korjausliikettä ja toimenpiteitä. Sen lisäksi tässä on kuitenkin kyse myös keskipitkän ja pitkän aikavälin koko ruokaketjun toimintaedellytyksistä."
Käkelä muistuttaa edustavansa vain ETL:n mielipidettä, mutta hän uskoo, että tahtotila ratkaisujen löytymiseen on kaikilla osapuolilla vahva.
"Kyllä me kaikki jaetaan se huoli koko ruokaketjun osalta."
Keskusteluun osallistuivat elintarviketeollisuutta edustavan Käkelän lisäksi MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin, SLC:n Rikard Korkman, päivittäistavarakaupan Kari Luoto sekä koolle kutsujana elintarvikemarkkinavaltuutettu Olli Wikberg.
Käkelän mukaan keskustelussa on unohdettu esimerkiksi se, että alkutuotannon lisäksi kustannusnousuja on kohdistunut myös elintarviketeollisuuteen.
Toisaalta ruokaketjun kokonaiskuva on jäänyt vajaaksi. Julkisuudessa on puhuttu oikeastaan vain kaupasta, ja food service -sektori, eli ravintolat ja muut valmista ruokaa tarjoilevat tahot sekä julkiset hankinnat ovat jääneet pimentoon.
Käkelän mukaan myös näillä toimijoilla on merkittävä rooli ruokaketjussa.
"Ruokaketju on itse asiassa paljon laajempi kokonaisuus, kun mistä yleensä puhutaan", hän sanoo.
"Tärkeää olisi avata ja katsoa mitä se kokonaisuus on syönyt, millaisia sopimussuhteita siellä on, millaista kauppaa siellä käydään, miten jalostusarvo vaikuttaa kustannusrakenteeseen ja millaisia vaikutuksia päätöksillä on ruuan arvoketjun kustannusrakenteisiin."
Myös kaupan Kari Luoto luonnehti tapaamisen henkeä sanalla ”rakentava”. Keskeistä on kattavan ymmärryksen lisääminen ketjun toiminnasta ja sopimussuhteista.
”Minulla se käsitys, että kaupan ja teollisuuden yritysten välillä on klausuuleja normaalista poikkeavien kustannusnousujen varalta, mutta onko muissa, en tiedä. Laajaa ymmärrystä sopimussuhteista ei taida olla kenelläkään”, Luoto sanoi MTL:lle perjantaina illansuussa.
Hän huomauttaa, että järjestöt tekevät sen, mitä järjestöt kilpailulain puitteissa pystyvät eli selvittämään muun muassa äkillisten markkinahäiriöiden vaikutuksia sopimuksiin.
”Tuoteryhmät eivät ole samanlaisia ja aika laajasti on tunnistettu, että ennustettavuus elintarvikeketjussa on kaikkien toimijoiden etu.”
Luoto huomauttaa myös, että vaikka kauppaa on syytetty pitkistä ja sitovista hankintajatkoista, pisimpiä tekee kuitenkin valtio julkisissa hankinnoissaan.
Käkelän mukaan tapaamisessa sovittiin, että kahden viikon päästä uudelleen tavattaessa pöydällä on yhteinen ehdotus siitä, miten asiaa edistetään. Yhteinen ehdotus ei kuitenkaan vielä tarkoita täyttä yhteisymmärrystä.
"Varmasti jokainen tuo myös oman näkemyksensä siihen, mitä ehdotuksessa on otettava huomioon."
ETL:n mielestä on tärkeää muistaa, että kyse on yritysten välisistä sopimuksista. Huomioon tulee ottaa kilpailulainsäädäntö, EU:n sisämarkkinoiden toiminta ja suomalaisten tuotteiden kilpailukyky kansainvälisesti.
Tämänhetkinen kulujen nousu tuskin myöskään on viimeinen.
"Ei voida katsoa vain taaksepäin, että miten kustannukset ovat kehittyneet, vaan täytyy peilata myös tulevaan, ja siihen, mitä kuluja esimerkiksi EU:n vihreästä siirtymästä tulee ja kenelle."
Käkelä kuitenkin uskoo, että ratkaisu on mahdollinen. Hänen mukaansa viivytteleminen ei ole kenenkään etu, mutta hötkyilyynkään ei ole varaa.
"Me emme voi myöskään vain heitellä ajatuksia ja erilaisia malleja, vaan täytyy myös varmistaa, että ne toimivat käytännössä sopimusosapuolen välillä. Haluamme edistää tervettä ja toimivaa kilpailua ja hyviä kauppatapoja."
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
