Glyfosaatin riskinarviointi on herättänyt keskustelun torjunta-aineista: "Mitä niiden käyttö tarkoittaa ruuan hinnalle ja ympäristön monimuotoisuudelle?"
Efsan toiminnanjohtajan mukaan keskustelu glyfosaatista on tehnyt elintarviketurvallisuudesta entistä läpinäkyvämpää.
Glyfosaatti estää tietyn valkuaisaineen syntymisen kasveissa. Siksi se on tehokas rikkakasvien tappaja. Kuva: Pekka FaliEuroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen Efsan toiminta sai EU-tuomioistuimelta kritiikkiä, kun rikkaruohojen torjunnassa käytettävän torjunta-aineen glyfosaatin riskinarviointi ei ollut tarpeeksi läpinäkyvää.
Uuteen lakiin nojaten jatkossa lähes kaikki Efsan tieteellinen aineisto tulee julkaista. Arvostelua on herättänyt se, että virasto käyttää selvityksissään yritysten, kuten Monsanton, omaa dataa.
Efsan toiminnanjohtaja Bernhard Url haluaa korjata väittämän, jonka mukaan Efsa kopioisi monikansallisten yritysten tutkimuksia suoraan omiin tarkoituksiinsa.
”Todistustaakka on yrityksellä, joka haluaa tuoda aineen markkinoille. Yritysten on siis esitettävä todisteita aineidensa turvallisuudesta. He tekevät kokeita ja tutkimuksia, jotka toimitetaan viranomaisille”, hän kommentoi.
Efsan mukaan glyfosaatti ei todennäköisesti aiheuta riskiä terveydelle, kun taas Maailman terveysjärjestön mukaan se on mahdollisesti syöpävaarallinen.
Aine on herättänyt paljon reaktioita. Osa EU-jäsenmaista on luopunut glyfosaatin käytöstä kokonaan, koska näytöt sen terveys- ja ympäristövaikutuksista ovat olleet ristiriitaisia. Glyfosaatin lupa on katkolla jälleen 2022.
Suomessa glyfosaattia käytetään edelleen noin 40 valmisteessa.
Glyfosaatti nousi viimeksi otsikoihin, kun yhdysvaltalaiset Alva ja Alberta Pilliod haastoivat saksalaisen Bayerin omistaman Monsanto -yrityksen oikeuteen, koska katsoivat syöpiensä johtuneen rikkakasvien torjunta-aine Roundupista.
Bayerin kohtaloksi tuli maksaa pariskunnalle kahden miljardin dollarin korvaukset.
”Maailmalla on kehitetty tuotteita, jotka ovat glyfosaatille resistenttejä. Tällä on suoraan linkki geenimanipulaatioon, ja geenimanipulaatio linkittyy helposti Monsantoon. Monta herkkää aihetta yhdessä”, Url viittaa keskusteluun.
Url kuitenkin muistuttaa, että Efsan toiminnassa arvot ja tutkimusnäyttö ovat visusti toisista erillään. Vilkas keskustelu torjunta-aineista on laittanut kuitenkin alan pohtimaan maatalouden tulevaisuutta.
”Miten maataloutta pitäisi jatkossa tehdä? Haluammeko käyttää torjunta-aineita? Entä mitä niiden käyttö tarkoittaa ruuan hinnalle ja ympäristön monimuotoisuudelle?” Url pohtii.
Tutkimusrahoituksen turvaaminen on Urlin mukaan merkittävässä roolissa riskinarvioinnin läpinäkyvyyden kasvattamisessa. Tulevassa EU-budjetissa Efsalle ollaankin antamassa lisärahoitusta.
”Läpinäkyvyys vaatii resursseja. Siksi investointi ruokaturvallisuuteen tässä tilanteessa, jossa uusia haasteita tulee pöydällemme jatkuvasti, on välttämätöntä.”
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
