ViljaTavastia kasvaa koko maan osuuskunnaksi – A-Rehu varoittelee mahdollisen viljan viennin seurauksista
ViljaTavastian välittämä viljamäärä on lähes tuplaantunut viime vuodesta. Kysyntä kotimaiselle viljalle on kovaa. A-Rehu ja ViljaTavastia syventävät yhteistyötään.
Jotta viljakaupassa pärjää, on pörssien futuureja seurattava päivittäin, Karl Åberg ohjeisti. Kuva: Kimmo HaimiHämäläisviljelijöiden perustama osuuskunta ViljaTavastia kasvattaa kovaa vauhtia toiminta-aluettaan koko Suomeen.
Keskiviikkona osuuskunta piti jäsenkokoustaan Hämeenlinnassa ja summasi toisen toimintavuoden tuloksia.
Jäsentiloja on nyt yli 400 ja niiden yhteispinta-ala on 50 000 hehtaaria, kertoi osuuskunnan puheenjohtaja Arto Laine.
Jäsenten viljaa on välitetty tilikaudella 22 miljoonaa kiloa.
Se on lähes kaksinkertaisesti ensimmäiseen vuoteen verrattuna. Tavoitteena on määrän tuplaaminen jälleen ensi vuonna.
Osuuskunta on pystynyt tilittämään jäsenilleen hyvää hintaa suurien ja tasalaatuisten viljaerien myötä.
Viljan viennissä osuuskunnalla on verkot vesillä. Toimitusjohtaja Eero Koveron mukaan tämän hetken hintasuhteilla vientiin ei ole löytynyt kannattavia kohteita.
Kysyntää kotimaiselle viljalle on.
Ennen kokousta järjestetyssä seminaarissa puhunut A-rehun viljaostoista vastaava Taneli Marttila kertoi, että yhtiön Koskenkorvan ja Varkauden rehutehtaat pyörivät täysillä ja Koskenkorvalle suunnitellaan laajennusta.
"ViljaTavastialta halutaan lisää hyvälaatuista viljaa."
A-Rehu ja ViljaTavastia ovat päättäneet yhteistyön aloituksesta.
"Tämä tarkoittaa lisää vastaanottopisteitä ja siten yhä useammalle viljelijälle kilpailukykyisiä toimitusvaihtoehtoja. Myös yhteinen sopimustoiminta mahdollistaa hintojen kiinnittämismahdollisuuksia tulevaisuudessa", sanoo Kovero.
Marttila toivoi, että vilja pysyisi kotimaassa. Jos karjatilat vähentävät nyt rehupulan takia eläinmäärää, kestää pari vuotta saada se takaisin nykyiselleen. Marttila varoitteli, että siinä tapauksessa viljasta olisi seuraavat pari vuotta ylitarjontaa.
Yleisöstä nousi kommentti, että jos viljaa viedään, niin kotimaan teollisuuden täytyy tuottajahintojen osalta katsoa peiliin. Seminaarissa kuitenkin kiiteltiin A-rehua sen viljakaupan toimintatavoista sekä myös syksyn hinnankorotuksista.
Marttila kannusti viljelijöitä valkuaiskasvien viljelyyn.
"Maksan mieluummin kotimaisesta valkuaisen viljelystä kuin rahtaan sitä Brasiliasta."
Virossa ja Suomessa viljelevä Karl Åberg kertoi viljan hintojen olevan tällä hetkellä Suomessa Viroa parempia.
Åberg katsoi puhelimestaan Viron päivänhinnat: rehuohra 197 euroa tonnilta ja leipävehnä 195 euroa.
Suomessa julkisissa tarjouksissa ohra on 200 eurossa ja leipävehnä jopa 220 euroa.
Kustannukset Virossa ovat vielä aavistuksen Suomea alemmat, mutta nousu on ollut nopeaa.
Jotta viljakaupassa pärjää, on pörssien futuureja seurattava päivittäin, Åberg ohjeisti. Jonkin verran on aina myös kiinni tuurista. Joinain vuosina hän kiinnittää sadon hinnoista osan jo keväällä ja tekee lisää sopimuksia pitkin kesää.
Tänä keväänä hinnat olivat Virossa matalat, rehuohran hinta maaliskuussa 145 euroa.
Åberg ajatteli tuolloin, että hinnat eivät voi enää laskea ja ei siten tehnyt yhtään sopimuksia ennen puinteja. Puintien jälkeen hän myi viljaa pienelle rehutehtaalle hyväksi nousseella hinnalla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
