
Hollannissa urakointiyritys ja maatilat jakavat riskiä
Urakoitsija Karel Kennes Etelä-Hollannin Alphenista on mukana C-Cycle-nimisessä kymmenen urakoitsijan yhteisyrityksessä. Urakoitsijalle maksetaan tilan tuotoksen mukaan.
C-Cyclessä mukana oleva maitotilallinen Alphons de Roy on tyytyväinen uuteen urakointimalliin. Hänen navetassaan maidon tuotantokustannus on pudonnut lähes viisi senttiä litralta. Satapäisen holsteinkarjan keskituotos on hieman päälle 10 000 litraa, joten taloudellinen tulos C-Cyclen avulla parani tuntuvasti. Kuva: Visa Vilkuna
Karel Kennes sanoo, että yrityksen koneiden työleveydet ovat tarkasti kolmella jaollisia, jotta tehokkuus saataisiin maksimoiduksi. Kuva: Visa VilkunaPääosin yrityksen urakointi suuntautuu maitotiloille, joille nurmen tuotanto hoidetaan kokonaisvaltaisesti uudistaminen, täydennyskylvö, lannoitus ja korjuu mukaan lukien. Nurmen lajikevalinnat, maanäytteiden otto ja niiden perusteella tehtävät lannoitussuunnitelmat ovat osa kokonaisuutta.
Karel Kennes tietää, että byrokratia ja EU-paperit ovat vieneet nuorten viljelijöiden innon jatkaa maatilan pyörittämistä. C-Cycle tarjoaa myös paperinpyörityspalvelua, jolloin nuoret viljelijät voivat keskittyä siihen, mistä eniten pitävät. Pelkästään eläimiin keskittymällä viljelijän into pysyy parempana ja navetan tuottavuus hyvänä.
C-Cycle on tavallaan konerenkaan tyylinen, jonka tehtävä on saada mukana olevien viljelijöiden työt tehdyksi täsmälleen ajallaan ja toisaalta tarjota jäsenille mahdollisuus omilla koneillaan urakointiin sen mukaan mihin he pystyvät sitoutumaan. Pellolla tehtävää työtä ei olla kuitenkaan sidottu hehtaari- tai tuntitaksaan.
"Ennen sopimuksen tekoa jokaisen tilan kohdalla lasketaan tarkasti, paljonko kustannuksia on mahdollista saada alemmaksi ja sen perusteella määritellään prosenttiosuus urakoitsijoille ja viljelijälle", Kennes selventää.
Urakoitsijan etu on tuottaa mahdollisimman hyvää rehua eläinten tarpeisiin, sillä yritys saa korvauksen yhdessä sovitun prosenttiosuuden tilan tuotosta ilman kiinteää perusmaksua. Urakoitsijalle pitemmät sopimukset helpottavat koneinvestointien tekoa.
Pellolla työtä tekevä saa uudessa mallissa enemmän määräysvaltaa omista tekemisistään. Korjuun ajoittaminen onnistuu aiempaa paremmin, koska vastuu jakautuu tasaisesti. Kaikkien on voitettava, eikä osaoptimointiin ole mahdollisuutta.
Ostorehua C-Cyclen ringissä mukana olevilla tiloilla käytetään vain muutama prosentti kokonaisrehumäärästä. Maidon laatu eli sen kuiva-ainepitoisuus sekä maidon sisältämä kivennäis- ja hivenainemäärät riippuvat lehmille syötettävistä rehuista. Maidon laatua ei ole Kennesin mukaan arvostettu tarpeeksi, sillä vain määrä on tuntunut tärkeällä.
Yrityksen suunnitelmissa on oman meijerin perustaminen, joka myisi tätä ravinto- ja hivenainearvoltaan parempaa maitoa omalla tuotemerkillään. Se kuitenkin vaatii uusien laatukriteerien luomista kulutusmaidolle. Kysyntää koemarkkinoinnissa olevalle paremmalle maidolle tuntuu olevan mukavasti ja sillä siitä on saatu noin euron litrahintaa suurten meijereiden maksaman 37–38 sentin litrahinnan sijaan.
Apereseptin tekee asiantuntija, mutta appeen sekoittaminen ja jakaminen on karjatilallisen vastuulla. Ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttö sekä ruokinnan suunnittelussa että viljelysuunnitelmien teossa tulee edullisemmaksi, kun mukana on useita tiloja. Mukaan otetaan uusia jäseniä vuoden koeajalla ja ringistä voidaan erottaa, jos havaitaan, että joku ei noudata yhteisiä sääntöjä.
Rehuntuotannon lisäksi C-Cyclessä laiduntaminenkin on otettu tarkkaan hallintaan. Laidunlohkoa vaihdetaan vähintään päivän välein kahdeksan päivän kierolla. Reilussa viikossa syötetty lohko on taas valmis vastaanottamaan lehmät. Ripeällä kierrolla laitumella on aina erittäin hyvälaatuista rehua riittävästi. Monipuolinen viljelykierto typensitojakasveja hyödyntäen parantaa pellon kasvukuntoa ja antaa lisää edullista valkuaista rehustukseen.
Karel Kennesin yksin omistama de Schalm-yritys kompostoi vuosittain noin 50 000 tonnia biomassaa 2,5 hehtaarin laajuisella kompostikentällä. Pienellä ostolannoitemäärällä karjanlannan ja kompostin ravinnesisältö saadaan täydennetyksi. Myös peltojen ylläpitokalkitus kuuluu alueen maanparannusohjelmaan.
Kompostoitava tavara on pääosin lähikylistä saatavaa puutarhajätettä ja lehtiä sekä teiden varsista niitettävää kasvustoa. Komposti myydään lähialueen viljelijöille.
Komposti on maanparannusaineena osoittautunut huomattavasti paremmaksi, kuin biokaasulaitoksista saatava tavara eikä kompostointi ei vaadi mittavia investointeja. Maan hallitus on muutenkin jarrutellut biokaasulaitoksia, sillä ne saattaisivat alkaa ottaa nurmea ja muuta rehuksi tai ruuaksi sopivaa jaetta kaasutettavaksi.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat

