Öljypellavan viljelyala jäämässä viimevuotisesta
MARKKU VUORIKARI Elixi Oilin toimitusjohtaja Ville Kauppinen toivottaa uudet sopimusviljelijät tervetulleeksi. Viljelyala on varaa kaksinkertaistaa nyt sovitusta. Kuva: Viestilehtien arkistoViljasta maksettava hyvä hinta on haitannut pyrkimyksiä kasvattaa öljypellavan viljelyalaa.
”Öljypellavan viljelysopimuksia on tehty tänä keväänä huomattavasti vähemmän kuin odotettiin”, kertoo somerolaisen Elixi Oilin toimitusjohtaja Ville Kauppinen.
Syksyllä yritys tavoitteli peräti 70 prosentin kasvua viime kesän 700 hehtaarin sopimusviljelyalaan. Tällä hetkellä sopimuksia on tehty vasta noin 600 hehtaarille.
”Tilanne on todella heikko”, Kauppinen harmittelee.
Hänen mukaansa Elixi Oil on halukas tekemään vielä tänä keväänä uusia viljelysopimuksia.
Öljypellava vaatii pitkän kasvuajan, mutta mikäli kesästä tulee oloiltaan normaali, vielä 15. toukokuuta kylvetyt kasvustot ehtivät kypsyä puintikuntoon.
”Aikaa on vielä jäljellä.”
Kauppisen mukaan viljelijöiden kannattaa harkita vielä vakavasti öljypellavan viljelyä, sillä sitä puoltavat useatkin seikat.
”Öljypellavan tuottajahinta on vakaa. Siitä on maksettu 450–510 euroa tonnilta. Toisin kuin rypsi ja viljat, sen hinta ei kulje samanlaista vuoristorataa”, Kauppinen sanoo.
Viljelyn kate on hyvä, sillä kasvin vaatimat tuotantopanokset ovat vähäisemmät kuin viljalla. Myös öljypellavan esikasviarvo puoltaa viljelyä. Se on hyvä katkos yksipuoliseen viljan viljelyyn.
Öljypellavan keskimääräinen sato on noin 1 500 kiloa hehtaarilta. Parhaat pääsevät Kauppisen mukaan jopa 2 500 kiloon.
Normaalina vuonna öljypellavaa päästään puimaan yleensä syyskuun lopussa tai lokakuun alussa. Öljypellava vähentää siten puintiajan painetta viljatilalla, Kauppinen toteaa.
Pitkän kasvuajan vaativana öljypellava on Etelä-Suomen kasvi. Paras viljelyalue on Pori–Lappeenranta-linjan eteläpuolella.
Elixi Oililla on sopimustuottajia lähes koko viljelyalueella. Eniten tuottajia on Somerolla ja sen lähikunnissa sekä Turun seudulla.
Yritys valmistaa öljypellavasta tuotteita sekä elintarvikekauppoihin että apteekeille. Pellavatuotteiden menekki on jatkuvassa kasvussa, jota muun muassa karppausinto on kasvattanut, Kauppinen kertoo.
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
