Yara perustelee hyvää tulosta lannoitetuotannon turvaamisella epävarmoissa olosuhteissa ‒ toimituksia viety myös Ukrainaan sodasta huolimatta

Yara sanoutuu irti lannoitteiden kiskurihinnoista vetoamalla siihen, että hinnat määräytyvät kansainvälisillä markkinoilla etenkin kysynnän ja energiakustannusten vaikutuksesta.  Kuva: Pasi Leino

Lannoitekonserni Yaran hyvä alkuvuoden tulos on herättänyt runsaasti närää maataloustuottajissa, jotka taistelevat samaan aikaan historiallisen rajun kustannusnousun kanssa.

Yaran tulos yli kolminkertaistui vuoden ensimmäisellä neljänneksellä noin 976 miljoonaan euroon. Viime vuonna ensimmäisen neljänneksen tulos oli 302 miljoonaa euroa. Myös konsernin liikevaihto kasvoi.

MT tavoitti Yara Internationalin kehitysjohtaja ja varatoimitusjohtaja Lars Røsægin kommentoimaan yhtiön huipputulosta. Hän kuvailee tilannetta vaikeaksi ja paineita koviksi lannoitteiden raaka-aineiden sekä energian nopean hinnannousun ja markkinoiden epävarmuuden vuoksi.

Røsæg toteaa ymmärtävänsä, miten poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa Euroopan maataloustuottajat kustannuspaineiden kanssa ovat. ”Tilanne on todella vaativa.”

Samalla hän muistuttaa Yaran tärkeästä roolista ruuantuotannon turvaamisessa. Hyvää tulosta tarvitaan Røsægin mukaan lannoitetuotannon ja -toimitusten turvaamiseen myös epävarmoina aikoina. Yaran mukaan puolet maailman ruuasta tuotetaan kemiallisten lannoitteiden avulla.

Yhtiö sanoutuu irti lannoitteiden kiskurihinnoista vetoamalla siihen, että hinnat määräytyvät kansainvälisillä markkinoilla etenkin kysynnän ja energiakustannusten vaikutuksesta.

”Lisäksi toimimme maailmanlaajuisesti, ja vain osa tuloksesta tehdään Euroopassa”, Røsæg sanoo.

Yhtiö korostaa, että yhteistyö tuottajien kanssa ja maatilojen menestyksen tukeminen ovat sille tärkeitä arvoja. Arvoihin lukeutuu myös vastuullisuus.

”Olennaista on myös se, miten käytämme tuottoa, ja kuinka läpinäkyvästi toimimme”, Røsæg toteaa.

Esimerkkinä vastuullisesta toiminnasta hän mainitsee 25 miljoonan dollarin lahjoituksen maailman ruokaturvaohjelmalle.

Yara on sodasta huolimatta kyennyt järjestämään lannoitetoimituksia Ukrainaan, mistä Røsæg on hyvin tyytyväinen.

Toimitettu määrä on pienempi kuin normaalina vuonna. Sitä, kuinka paljon pienempi, yhtiö ei kerro. Kuormia Ukrainaan on toimitettu noin 120 ja se on vaatinut paljon erityisjärjestelyjä. Sota on tullut lähelle myös hyvin konkreettisesti, sillä Yaran toimistorakennukseen Kiovassa osui ohjus Venäjän hyökkäyksen kolmantena päivänä. Kukaan yksikön 11 hengen henkilökunnasta ei loukkaantunut iskussa.

Røsæg uskoo, että ratkaisut eurooppalaisen maatalouden viemiseen nykyisen kriisin yli löytyvät uusituvasta energiasta ja nykyistä kestävämmistä viljelytavoista.

Yara pilotoi parhaillaan lannoitetuotantoa uusiutuvalla energialla vähentääkseen riippuvuutta venäläisestä energiasta ja sitoutuu kaikkiin Venäjään kohdistuviin pakotteisiin. Raaka-aineiden ja ja energian hankkiminen muualta maailmasta on työlästä, mutta välttämätöntä, Røsæg toteaa.

”Haluamme tukea viljelijöitä saavuttamaan parhaita mahdollisia satoja jatkossakin.”

Yara on myös lanseerannut viljelijöille ja neuvojille suunnatun Atfarm- sovelluksen, jonka avulla voi satelliittikuvien perusteella tarkastella, missä typpilannoitusta tarvitaan eniten. Sovelluksen avulla voi Yaran mukaan parantaa satoa ja säästää lannoitteita.

Lue myös:

Yara Suomi ei kommentoi konsernin alkuvuoden hyvää tulosta

Lannoitekonserni Yaran tulos yli kolminkertaistui ensimmäisellä neljänneksellä ‒ voittoa yli miljardi dollaria