Vain alle joka kymmenes yksityiskoulu toimii maaseudulla

Tarve koulukyydityksille vähenee, jos Äänekosken pohjoislaidalle Mämmelle saadaan uusi koulu. Yksi vaihtoehto voisi olla yksityinen koulu. Kuva: Sami Karppinen

Äänekoskelaisen Mämmen koulun rehtori Sari Niskanen ei näe estettä, etteikö yksityiskoulun voisi perustaa maaseudulle.

"Kaikkia Suomen kouluja koskee valtakunnallinen opetussuunnitelma, joten opetus ei eriydy liikaa.”

Niskanen uskoo, että yksityiskouluja perustamalla voisi jopa torjua yhteiskunnallista keskittymiskehitystä.

Nykyisin yksityiskoulujen osuus on suuri Helsingissä ja muissa suurissa kaupungeissa, mutta maaseudulla niitä on vain muutamia.

Yksityiskoulujen liitossa on mukana 53 koulua. Niistä seitsemän toimii maaseudulla. Yksityiskouluja on kaikkiaan 85.

”Lukumäärä on viime vuosina vakiintunut”, liiton puheenjohtaja Aki Holopainen sanoo.

Yksityiskoulut noudattavat samoja opetussuunnitelmia kuin kuntien ja kuntayhtymien tai valtion koulut. Painotukset voivat poiketa.

”Suomen koulujärjestelmä on hyvin säänneltyä”, Holopainen huomauttaa.

Kristilliset koulutkaan eivät opeta luomis- vaan kehitysoppia.

Yksityiskouluissa opiskelee 20 000 oppilasta ja heistä tuhat kristillisissä kouluissa. Määrä on Holopaisen mukaan vähän Keski-Eurooppaan verrattuna.

Steiner-koululaisia on 1 800.

Yksityiskoulut eivät peri lukukausimaksuja eivätkä tee bisnestä. Jotkut kielikoulut veloittavat 600 euroa lukukaudessa.

Holopainen kiistää, että yksityiskoulut olisivat elitistisiä.

”Yksityiskoulut rinnastetaan turhaan kalliisiin brittiläisiin eliittikouluihin.”

Holopainen työskentelee Helsingissä Munkkiniemen yhteiskoulun rehtorina. Kouluun kuuluvat 900 oppilaan yläkoulu ja lukio.

Helsingissä 30 prosenttia suomenkielisten yläkoulujen oppilaista opiskelee yksityiskouluissa. Lukiolaisista heitä on 40 prosenttia.