Uutta traktoria hankkivan kannattaa varautua pitkään odotukseen ja hintojen nousuun

Valtran traktoritehtaan hiljeneminen tuntuu koko alihankintaketjussa. Valtran ohjaamot tulevat MSK Cabinin tehtaalta Ylihärmästä. Kuva: Johannes Tervo

Koronapandemia on keskeyttänyt traktoreiden kokoonpanon kutakuinkin kaikilla tehtailla, ja seisokista voi tulla paljon pidempi kuin luullaan.

MT selvitti konekauppiailta, miltä markkinat näyttävät kaksi viikkoa koronakriisin alkamisen jälkeen. Pikaista tehtaiden käynnistämistä toivotaan, mutta samalla varaudutaan siihen, että tuotanto saadaan uudelleen käyntiin vasta alkusyksyllä.

Varaosien saatavuudesta kauppiaat eivät ole huolissaan, vaikka jonkin verran viiveitä jo on koronasta eniten kärsineissä maissa Italiassa, Espanjassa ja Ranskassa.

Lentorahdit toimivat lähes entiseen tapaan, samoin maakuljetukset.

Hankalin tilanne on ehkä puimureissa, joiden kauppa on käynyt viime vuotta vilkkaammin. Usein vaihtokone on myyty jo talvella eteenpäin. Kauppiaat vakuuttavat, että ratkaisut löydetään, vaikka uutta konetta ei koronan takia saataisi ajoissa.

Turun Konekeskuksesta toimitusjohtaja Jouni Oksanen toteaa, että etenkin traktoreissa ja puimureissa alihankintaketjut ovat pitkiä, mikä viivyttää tehtaiden ylösajoa koronan jälkeen.

Oksanen pitää mahdollisena, että ollaan jo syyskuussa, kun traktoreita alkaa taas saada. Massey-Fergusonin tehtaalla on varastoja runsaan kuukauden toimituksiin.

Kaikki tilatut koneet eivät ole tulleet, ja osassa toimitus saattaa siirtyä koronan jälkeiseen aikaan. Asiakkaisiin otetaan yhteyttä ja haetaan ratkaisut, Oksanen vakuuttaa.

Agcolta myyntijohtaja Matti Kallio on optimistisempi, mutta lähiviikot ja kuukaudet ratkaisevat, miten pitkä seisokista tulee.

Suolahdessa traktorien tuotanto on joustavaa, ja se on käynnistettävissä nopeasti, kun komponentteja taas saa.

Jos akuutti tarve tulee, esittely- ja vaihtokoneita on jonkin verran varastossa.

Varaosien saatavuudessa on etua, että tehdas ja päävarasto ovat Suomessa, Kallio kertoo.”Positiivista on, että kaikki ymmärtävät tilanteen ja yrittävät parhaansa.”

Sampo-Rosenlewin puimuritehtaalla Porissa työt jatkuvat eikä seisokeista ole tietoa, Kallio toteaa.

Hankkijalta toimitusjohtaja Jyrki Lepistö toteaa, ettei korona ole toistaiseksi näkynyt myynnissä mitenkään. Pandemia vaikuttaa eniten konekauppaan, sillä kaikki Keski-Euroopan tehtaat ovat kiinni.

Suurin osa keväällä ja kesällä toimitettavista koneista on tehty, kuljetukset toimivat ja koneet saadaan Suomeen ajallaan, Lepistö toteaa.

Toimituksia on myös aikaistettu varhaisen kevään ja virusepidemian takia, ja myös viljelijät ovat olleet nyt ajoissa liikkeellä.

Agritekin toimitusjohtaja Tomi Niemi kertoo, että kauppa käy kutakuinkin normaalisti, mutta koneiden toimitushetkeä ei voi nyt luvata. Samoin toimittamattomia koneita odottaa edelleen valmiina tehtailla.

Niemen mielestä nyt on hyvä hetki tehdä kauppaa. Komponenttien hinnat nousevat, kun tuotantoa taas käynnistetään ja kaikilla on pulaa osista.

Niemi pitää mahdollisena, että etenkin isot alan toimijat vetävät osien valmistusta takaisin Eurooppaan.

Hän arvelee, että epidemia hyödyttää maataloutta ja omavaraisuuteen suhtaudutaan vakavammin kuin ennen.

”Korona jättää syvän jäljen ihmisten mieliin. Sodan jälkeisellä sukupolvella ei ole kokemusta vastaavasta kriisistä. Tämä on kriisi, se jää mieleen”; Niemi toteaa.

Lantmännen Agrolta toimitusjohtaja Antti Meriläinen kertoo, että kotimaiset työkonevalmistajat ovat töissä, mutta ulkomailla tehtaita on kiinni tai ne toimivat osateholla.

Meriläisen mukaan kotimaiset konevalmistajat ovat vakuuttaneet, että toimitukset hoituvat.

Pieni osa tuontikoneista, ehkä kymmenkunta, on nyt sellaisia, että niiden saaminen ajoissa Suomeen on epävarmaa. Asiakas ei tule kuitenkaan kärsimään ja ratkaisut haetaan, Meriläinen vakuuttaa.

Yhtiöiden edustajia haastateltiin maanantaina ja tiistaina. Kaikki olivat kotona etätöissä.

”En ennen ole kokeillut enkä suosinut etätyötä, mutta tämä on toiminut hyvin ja ollut tehokasta. Uutta väkeä ei voi kuitenkaan rekrytoida suoraan etätöihin”, Niemi pohtii.