Sekavat käytännöt hankaloittavat mökille muuttoa

Kuva: Sakari Martikainen

Mahdollisuus muuttaa pysyvästi kesämökille vaihtelee suuresti eri puolilla Suomea. Kunnat ja elykeskukset suhtautuvat kaavoituksesta poikkeamiseen eri tavoin.

”Toiset kunnat ovat hyvinkin suopeita, haluavat asukkaita ja ratkovat positiivisesti hakijan kanssa ongelmia”, Suomen omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen sanoo.

”Toiset taas kieltävät ehdottomasti vedoten kustannuksiin.”

Päätökset tekee kuntien rakennusvalvonta. Lähtökohta on se, että mökki täyttää vakituisen asunnon vaatimukset, kuten energiamääräykset.

Vaikka kaikki olisi kunnossa, lupaa ei välttämättä heru, jos mökki sijaitsee vapaa-ajan asumiseen kaavoitetulla alueella tai kaavan ulkopuolella. Lempeimmät kunnat hyväksyvät vakituisen asumisen ilman rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta, mikä ei ole rakennuslain mukaista.

Omakotiliiton mukaan sekavat käytännöt vaikeuttavat muuttoa.

”Monet haluaisivat muuttaa, mutta se ei välttämättä aina ole mahdollista”, Savolainen toteaa.

Käytännössä moni asuu mökillään ympäri vuoden niin, että virallinen osoite on muualla. Asuinöitä ei valvota.

Etelä-Savossa mökille muutto on tehty helpoksi. Esimerkiksi Puumalassa on muutettu 2000-luvulla 55 loma-asuntoa lupamenettelyllä pysyväksi asunnoksi. Samaan aikaan asuintaloja on rakennettu 110.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen näkee, että maallemuuton hyödyt ovat kustannuksia suuremmat.

”Asiaa ei voi katsoa pelkästään taloudellisena kysymyksenä, vaan kyse on perusihmisoikeudesta valita asuinpaikkansa.”