Vesivahinkoja lorisee toistasataa päivässä

Kuva: Kari Salonen

Vakuutusyhtiöt maksoivat vuonna 2011 vesivahingoista korvauksia 162 miljoonaa euroa.

Koti- ja kiinteistövakuutuksista maksetut korvaukset kasvoivat viiden vuoden aikana 50 prosenttia. Niitä oli 140 miljoonaa, loput 22 miljoonaa euroa maksettiin maatila- ja muista vastaavista omaisuusvakuutuksista.

Finanssialan Keskusliiton johtavan asiantuntijan Petri Meron mukaan vuotovahingot ovat euromääräisesti suurin vahinkolaji sekä koti- että kiinteistövakuutuksissa.

”Vuotovahinkojen aiheuttamat korjauskustannukset ovat itse asiassa paljon suuremmat kuin vakuutusluvut kertovat. Vakuutushan ei korvaa kosteusvahinkoja vaan ainoastaan vuotovahinkoja”, hän muistuttaa.

Korvauksia pienentävät myös putkiston ikävähennykset, jotka voivat olla jopa puolet vahingon arvosta.

Raumalla toimivan Vesi-instituutin hankkeessa on etsitty keinoja näiden kansantaloudellisestikin merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi. Vesivuotojen aiheuttamat vahingot johtuvat valmistumassa olevan raportin mukaan sekä rakennusten suunnittelusta että virheistä ja laiminlyönneistä rakentamisen eri vaiheissa ja käytön aikana.

Vesilaitteistoihin saa rakentamissäännösten mukaan asentaa vain testattuja ja tarkastettuja tuotteita. Ongelma on kuitenkin tuotehyväksynnän puuttuminen.

Koska myydä saa mitä tahansa, tyyppihyväksyttyjä edullisempia ja mahdollisesti huonolaatuisempia tuotteita käytetään asennuksissa varmasti jatkossakin, ennustaa kehittämispäällikkö Tuija Kaunisto Vesi-instituutista.

Instituutti suosittaa, että tuotehyväksyntävaatimuksia pitäisi päivittää erityisesti materiaalin osalta ja lisäksi hyväksyntä saada pakolliseksi kuten esimerkiksi Tanskassa on.

Toiseksi ongelmaksi kaksivuotisen hankkeen aikana todettiin se, että LVI-asennusten tekijöiltä ei osata eikä heiltä edes säädösten mukaan tarvitse vaatia pätevyyttä. LVI-asentajien luvanvaraisuudesta voitaisiin Vesi-instituutin mukaan sopia myös vapaaehtoisilla menettelyillä, jos asiaa ei päädytä kirjaamaan lakiin.