Lumi ja pakkanen helpottavatarkea monella kotieläintilalla
Ypäjän Hevosopistolla huokaistiin helpotuksesta, kun maa peittyi lumeen ja lämpömittari painui pakkaselle. pasi leino Kuva: Viestilehtien arkistoPitkään märkänä ja leutona jatkunut syksy oli monille kotieläintiloille varsin hankala ja epämieluinen.
Jaloittelutarhoista tuli tavallista upottavampia ja rapaisempia, Etelä-Suomen läänineläinlääkäri Anne Lintilä kuvailee.
”Tähän asti on ollut kuin lokakuu koko ajan.”
Lintilän mukaan jotkut tilat joutuivat kunnostamaan tarhoja kesken syksyn, mutta ilmoituksia läänineläinlääkärille märkyysongelmat eivät juuri aiheuttaneet.
”Yleensä ilmoituksia tulee eniten talvisäillä, kun ihmiset jotka eivät ole kotieläinten kanssa tekemisissä, pelkäävät niiden paleltuvan ulkona.”
Lintilä muistuttaa, että eläimet viihtyvät talvella ulkona, kunhan niillä on sääsuoja, sulaa vettä ja tarpeeksi rehua.
Suomen highland cattle klubin puheenjohtaja Johanna Rotola-Pukkila toteaa, ettei viime syksy ollut mieluinen ainakaan ylämaankarjatiloille.
”Maa ei imenyt enää mitään, laitumet menivät paikoin ihan kuralle, eikä sille voinut mitään.”
Pahimmin kuraantui ruokintapaikka. Paikan vaihtokaan ei auttanut, sillä maa hajosi uudessakin kohdassa puolessa päivässä.
”Hankalinta oli turve- tai savimailla. Joillain tiloilla tarhaan ajettiin hienoa hiekkaa rekkakuormittain. Parhaiten säätä kesti metsäpohja.”
Ympäri vuoden ulkona elävät ylämaannaudat oleilivat märillä säillä paljon olkikuivitetussa katoksessa. Ulkona ne kävivät lähinnä syömässä.
”Tuntui, ettei mikään olkimäärä riitä pitämään katosta kuivana.”
Märkyydestä kärsi myös laidun, kun rehupaaleja ajettiin pehmenneessä maassa. Lämmin syksy lisäsi tuottajan mukaan myös ulkoloishäätöjen tarvetta.
”Talven tulo on helpotus. Kuivitustyötä on vähemmän, traktori ei uppoa ruokkiessa ja eläimet tykkäävät kölliä muuallakin kuin katoksessa.”
Myös Ypäjän Hevosopistolla huokaistiin helpotuksesta, kun maa peittyi lumeen ja lämpömittari painui pakkaselle. Opistolla asuu vakituisesti noin 330 hevosta.
”Pitkä märkä syksy on kova haaste tarhapohjien kestävyydelle. Salaojitetut tarhat kestivät, muut tahtoivat liejuuntua”, hevosopiston päätallimestari Heli Hasa kertoo.
Ruohopohjaisia tarhoja jouduttiin märkyyden vuoksi jättämään pois käytöstä.
Märkä ja upottava maa aiheuttaa hevosten jalkoihin herkästi vuohisrohtumia eli riviä. Joskus kosteana syksynä on esiintynyt myös ihon sieni-infektioita, mutta niiltä ainakin Ypäjällä nyt vältyttiin hyvän varautumisen ansiosta.
Lumettomuus aiheutti myös sen, että nuorten, kengittämättömien hevosten kaviot kuluivat odotettua enemmän.
”Lumi tuo omat haasteensa, mutta on tämä parempi. Nyt päästään ajamaan reelläkin”, Hasa toteaa tyytyväisenä.
Polttiaisten levittämien bluetonguen eli sinikielitaudin tai syksyllä löydetyn Schmallenberg-viruksen vaaraa leuto talvi tuskin suurentaa, arvioi jaostopäällikkö Ulla Rikula Evirasta.
Polttiaiset eivät ole aktiivisia talvella, mutta Evira seuraa tilannetta.
Rikulan mukaan etenkin 2006–2008 Euroopassa riehunut sinikielitauti on rokotuksilla saatu hyvin aisoihin. Ruotsi, Norja ja Tanska on jo määritelty taudista vapaiksi. Suomessa sinikielitautia ei ole koskaan tavattu.
TERHI TORIKKA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
