Pedot ovat yhteinen ongelma
Maaseudun asukkailla on enemmän yhteisiä etuja kuin ristiriitoja, Antti Jäärni sanoo. Yhteisiä ongelmiakin riittää – esimerkiksi pedot. Petojen syyksi voi laskea myös suuren osan siitä, että porot hakeutuvat lähelle ihmisiä.
”Jos karhu asettuu tokan perään tai ilves tappaa vasan toisensa jälkeen, poishan ne porot pyrkivät. Silloin ne tulevat asutusten lähelle.”
Jäärni harrastaa metsästystä ja on löytänyt monen monet poron raadot petojen jäljiltä ja ilmoittanut löydöistään poromiehille. Jokunen vuosi sitten yksi karhu piti leiriä vain puolentoista kilometrin päässä Jäärnin pihasta.
Hannu Krupula laskee, että petojen suihin on mennyt viime talvenkin aikana satoja poroja.
”Ilves täällä mellastaa pahiten. Kaatolupia annetaan niin vähän, että se ei edes pysäytä kannan kasvua.”
Kesäaikaan myös karhuista on paljon vahinkoja.
Poroille viedään heinää lisäruuaksi, ja samoille apajille tulevat myös kauriit ja jänikset. Lisäksi poromiehet ovat mukana riistapeltojen teossa ja niiden huoltamisessa.
Kauriiden ruokkiminen lähellä asutusta houkuttelee paikalle myös poroja. Ne palaavat ruuan ääreen, vaikka niitä käydään ajamassa pois, Krupula sanoo.
Metsästys toki sopii myös poronhoitoalueelle, mutta etelästä tulevien metsästäjien määrän kasvua pohjoisessa ei katsella hyvällä.
”Tänne tulee kymmenien miesten hirviporukoita. Heihin meillä ei ole mitään kontaktia”, Krupula valittaa.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
