Uuden viljalajikkeen jalostus vie vähintään kahdeksan vuotta – jalostajan katseen pitää siksi olla aina vuosien päässä tulevaisuudessa

Uusi Perttu-kaura on yksi Merja Veteläisen ylpeydenaiheista. Kuva: Kari Salonen

Kasvinjalostus ei ole hätäisen hommaa.

Uuden viljalajikkeen luomiseen kuluu 8–10 vuotta, Boreal Kasvinjalostuksen jalostusjohtaja Merja Veteläinen kertoo. Sinä aikana ehtivät muuttua niin ilmasto kuin lajikkeilta odotetut ominaisuudetkin.

"Meidän on tänään ajateltava ainakin kymmenen vuoden päähän."

Jotkut asiat pysyvät – lajikkeiden satoisuutta, viljelyvarmuutta ja sadon laatua pyritään parantamaan koko ajan. Näissä asioissa on otettu isoja harppauksia.

Esimerkkinä Veteläinen nostaa esiin monitahoisen ohran.

Vuonna 1984 Borealin edeltäjän, Jokioisten kasvinjalostuslaitoksen uutuusohra Arra tuotti virallisissa lajikekokeissa 4 775 kilon hehtaarisadon. Viime vuonna uusi ainainen Hermanni-lajike ylsi 6 006 kiloon. 35 vuodessa hehtaarisadossa päästiin siis 1,2 tonnia eteenpäin.

Samaan aikaan lakoprosentti laski 54:stä kahteen ja jyväkoko kasvoi 10 grammaa 47 grammaan.

Myös taudinkestävyydessä on tehty aimo harppaus eteenpäin, Veteläinen toteaa.

Satoisuuden lisäksi aikaisuuden merkitys säilyy.

"Vaikka ilmastonmuutos tekee kesistä lämpimämpiä, kasvukauden lopulla on edelleen niukasti säteilyä ja enemmän sateita. Sadon pitää siis tuleentua ajoissa."

Borealilla on 40 000–50 000 koeruutua noin 25 koepaikalla Suomessa ja ulkomailla. Tässä Jokioisten ruutuja. Kuva: Kari Salonen

Syyskylvöisten lajikkeiden jalostajalle ilmastonmuutos tuo kovat haasteet. Lajikkeen pitää kestää lumipeitettä ja sen tuomaa lumihomeriskiä, mutta myös kovaa pakkasta ilman lumisuojaa.

Huonoja happiolojakin pitäisi sietää, jos vesi seisoo pellolla. Ja jos talvella tulee odottamaton lämpöjakso, kasvu ei saisi alkaa ennen aikojaan vaan kasvin pitäisi pysyä levossa.

Ilmastonmuutos tuo muassaan tauteja ja tuholaisia.

Taudinkestävyyttä osataan jalostuksella parantaa, mutta tuholaiset ovat hankalampi asia. Niitä voisi torjua esimerkiksi kasvin omien aineenvaihduntatuotteiden avulla, mutta nuo tuotteet saattavat olla haitallisia hyönteisen lisäksi ihmisellekin.

Sään ääri-ilmiöiden ennakoidaan jatkossa lisääntyvän. Siksi kaikki viljelyvarmuutta lisäävät ominaisuudet nousevat arvoon, Veteläinen toteaa.

Laonkestävä vilja pysyy ilmavana ja säilyttää laatunsa kosteissakin oloissa. Syvät ja vahvat juuret antavat suojaa kuivuusjaksoja varten.

Jokaisella kokeella samaa lajiketta testataan usealla ruudulla, jotta sen ominaisuuksista saatava tieto on luotettavaa. Merja Veteläinen havainnoimassa kauran lajikekokeen ruutuja. Kuva: Kari Salonen

Hiilensidontaakin jalostaja miettii, mutta sitä hän ei yksin pysty varmistamaan. Se on jalostuksen ja viljelyn yhteispeliä, Veteläinen toteaa.

"Me tarjoamme resurssitehokkaita lajikkeita, jotka kasvavat nopeasti ja tuottavat hyvän sadon, mutta lisäksi tarvitaan kunnossa oleva maaperä ja oikea-aikaiset viljelytoimet."

Ilmaston lisäksi myös viljan käyttäjien odotukset muuttuvat.

Veteläinen kertoo, että Borealilla seurataan tiiviisti viljaa käyttävän teollisuuden toiveita.

Esimerkkinä siitä on monitahoinen ohra. Sen tähkän jyvien kokovaihtelu oli aiemmin suuri. Nyt kaikkien uusien lajikkeiden jyvät ovat tasakokoisia.

"Tämä oli tärkkelystä valmistavan Altian toive."

Viereinen upouusi Perttu-kaura taas on vastaus terveysbuumiin. Sen betaglukaanipitoisuus on korkea – toisin sanoen siinä on entistä enemmän terveellisiä kuituja.

Veteläinen on Pertusta silminnähden ylpeä. Sen laatua ei ole saatu aikaan satoisuuden kustannuksella, pikemminkin päinvastoin: Perttu on myös sadoltaan selvä parannus nykyiseen valtalajikkeeseen Niklakseen.

Vaikka viljan käyttäjä on tärkeä, ensimmäisenä jalostajalla on toki mielessä viljelijä. Lajikkeita on testattava joka puolella maata, jotta niiden sopivuus eri alueille saadaan selville.

Aiemmin Boreal teki tiivistä yhteistyötä Luken, silloisen MTT:n kanssa. Sen koeasemia oli kattavasti pitkin maata, ja ne olivat luontevia paikkoja Borealin koeruuduille.

Nyt Luken verkosto on supistunut niin paljon, että Boreal on jo pitkään tehnyt yhteistyötä esimerkiksi paikallisten viljelijöiden kanssa.

Borealin linjoja ja lajikkeita testataan Suomessa Jokioisten lisäksi Tammelassa, Kemiössä, Liedossa, Inkoossa, Maaningalla, Isossakyrössä, Siikajoella, Laukaassa ja Sotkamossa.

• Boreal perustettiin 1994. Sen juuret ovat vuodessa 1904, jolloin kasvinjalostus alkoi Suomen kylvösiemenyhdistyksen nimissä.
• Borealin jalostamia lajikkeita on 25 vuoden aikana hyväksytty Suomen lajikeluetteloon 125 kappaletta 18 eri kasvilajista.
• Jalostusohjelmassa viljat, nurmet ja palko- sekä öljykasvit.
• 40 000–50 000 koeruutua noin 25 koepaikalla Suomessa ja ulkomailla.
• Borealian lajikkeita viljellään Suomessa yli miljoonalla hehtaarilla eli yli puolella peltoalasta.
• Suurimmat vientimaat ovat Ruotsi, Norja, Viro ja Kanada.
• Borealin suurin omistaja on valtio 60 prosentin osuudella. Muita ovat Tilasiemen, Hankkija, Raision tutkimussäätiö, MTK, SLC ja ranskalainen osuustoimintapohjainen jalostusyritys Limagrain.
• Henkilöstöä noin 70, liikevaihto noin 10 miljoonaa euroa