Rikkakasviruiskutukset kohta loppusuoralla

Rikkakasviruiskutuksia tehdään harausten ohella. Savikka ja saunakukka on syytä torjua hyvin, sillä ne kilpailevat tehokkaasti kasvualasta myöhemmin kesällä ja ne lisäävät pellon siemenpankkia.

Sateiden jälkeen Goltix/Metafolilla on myös hyvä teho. Isot savikat (10–15 cm) voidaan vielä ruiskuttaa Betanal + Tramat seoksella (1,5–2,0–(2.5) l/ha + 0,3 – 0,4 l/ha) tai Betanal Progress + Betanal seoksella (1,0–1,5 l/ha +1,5–2,0 l/ha). Pienemmät ainemäärät kevyille maille ja suuremmat savimaille.

Öljyä on syytä käyttää myös enemmän, jos savikat ovat isoja. Jos savikat eivät kuole, ruiskutus voidaan joutua uusimaan 4–5 päivän kuluttua. Jos saunakukat ovat halkaisijaltaan yli 2 cm, tankkiseos vaatii Safarin ja Matrigonin yhdistelmää. Jos sää on n sateinen ja kylmä, ei suositella Safari-ohjelmaa.

Jos ruiskutuksista on jäänyt isoja saunakukkia, pellot kannattaa harata. Jos harausta ei tehdä, saunakukat on syytä poistaa viimeistään kukinnan alkuvaiheessa murskaamalla kasvuston yläpuolelta. Yksittäiset sauniot voi perata käsin. Rikkakasvi-, Matrigon- tai juolavehnäruiskutuksen jälkeen anna aineiden vaikuttaa vähintään viikko ennen harausta.

Pelto-ohdakkeen ja -valvatin hyvä torjunta vaatii toisen ruiskutuksen. Myös pesäkkeet on syytä käsitellä toiseen kertaan.

Matrigon pysäyttää kasvun vain tilapäisesti. Matrigon tehot jäävät huonoksi, jos lämpötila jää alle 15 asteen. Jos pellolla esiintyy runsaasti ohdaketta, valvattia ja juolavehnää, pellot kannattaa laittaa viljelykiertoon ensi vuonna.

Haraukset sekoittavat uutta maata pintaan, joka edistää rikkojen taimettumista. Jos kasvusto ei ole sulkeutunut, harauksen jälkeen tarvitaan vielä yksi rikkakasviruiskutus.

Kukkavarsia voi esiintyä tavallista runsaammin, joten niitä kannattaa tarkkailla sitä mukaan kuin niitä ilmestyy kasvustoon. Villijuurikkaat erottuvat jo viljellyistä juurikkaista. Jos villijuurikkaita on runsaasti, pelto kannattaa harata. Rivien kohdalta villijuurikkaat joudutaan perkaamaan käsin.

Villijuurikkaan varsi on perattaessa katkaistava hiukan maanpinnan alapuolelta, muuten varren tynkään kasvaa uusia versoja. Ylivuotiset juurikkaat on perattava myös pellolta. Tässä vaiheessa katkaistut villijuurikkaat voi jättää pellolle. Villijuurikaslohkot on syytä laittaa säännölliseen viljelykiertoon.

Hämeessä on tehty ensimmäiset havainnot juurikaskärpäsestä. Se munii lehtien alapinnoille ryhmän valkeita munia, joista toukat kuoriutuvat 2–7 päivän kuluttua.

Toukat kaivautuvat lehden sisään, jossa ne syövät solukkoa. Tämä näkyy lehdessä käytävinä eli miinoina.

Ruiskutus tehdään heti, kun lehdissä näkyy miinoja. Jos juurikaskärpäsen miinoja alkaa olla joka kolmannessa kasvissa kasvusto suositellaan ruiskutettavaksi pienellä määrällä pyretroidia (Decis 0,1–0,2 l/ha) tai dimetoaatilla (Danadim Progress 0,5 l/ha ).

Pohjavesialueilla ei saa käyttää dimetoaattivalmisteita. Jos kasvit ovat vielä pieniä, voi juurikaskärpäsen toukka vioittaa pahasti taimia. Kasvustoja kannattaa tarkkailla lähiviikkojen aikana.

Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus ja Sucros Oy

www.sjt.fi

www.sucros.fi

Avaa artikkelin PDF