
Navetanrakentaja säästi miljoonan: "Aina ei tarvitse olla suurta ja kallista!"
Hanna ja Pekka Luukisen mukaan hyvä parsinavetta on parempi kuin huono pihatto. Myös huokeammat rakennuskustannukset puolsivat sitä, että Luukisen tilalle nousi vuosi sitten uusi, 40-lypsypaikkainen parsinavetta. Pihattoon verrattuna säästöä kertyi miljoona euroa.
Hanna ja Pekka Luukinen päätyivät rakentamaan parsinavetan pääasiassa kustannussyistä. "Miljoonan euron säästö parantaa kummasti unen laatua." Kuva: Anne AnttilaLimingassa sijaitsevalla Hanna ja Pekka Luukisen maidontuotantotilalla tehtiin pari vuotta sitten poikkeuksellinen päätös. Vaikka kehitteillä oleva eläinsuojelulain kokonaisuudistus saattaa kieltää tulevaisuudessa parsinavetat, niin Luukisen tilalle rakennettiin robottipihaton sijasta perinteinen parsinavetta.
"Pöydällä on edelleen pihaton piirustukset, mutta hinta ratkaisi. Robottipihaton kustannusarvio oli reilut 1,2 miljoonaa euroa. Parsinavetta maksoi 300 000 euroa, joten miljoonan säästö takaa paremmat yöunet", Luukisen isäntäpari luonnehtii tyytyväisenä.
Hanna ja Pekka Luukinen ottivat isännän kotitilan nimiinsä vuonna 2005. Tilalla oli tuolloin 12 lehmää. Sukupolvenvaihdoksen jälkeen kokiksi kouluttautunut Hanna ja tilalla kasvanut Pekka ryhtyivät kehittämään isännän kotitilaa oman näköisekseen.
"Maidontuotannosta tuli elannon lisäksi elämäntapa. Olemme halunneet pitää tilakoon aina sellaisena, että pystymme hallitsemaan sen kaikilta osa-alueilta. Myös taloudellisesti."
Myös siinä vaiheessa, kun isäntäpari ryhtyi miettimään uuden navetan rakentamista, edettiin maltillisesti.
"Jalat maassa ja laskukone kädessä kiersimme pihattoja. Näillä tuottajahinnoilla miljoonainvestointi kuitenkin hirvitti, joten laskimme uudestaan ja teimme ratkaisun parsinavetasta. Tämä investointi osoittautui järkiratkaisuksi."
Luukisen isäntäparin mukaan kaiken ei tarvitse olla suurta ja kallista, sillä maidontuotannolla voidaan pärjätä keskiluokassakin.
Parsinavetan rakentamista puolsi myös se, ettei muuttuneen ympäristölupalain mukaan 40-paikkaiselle navetalle tarvinnut erillistä ympäristölupaa.
"Tälle eläinmäärälle riitti, että haki lausunnon, rakennusluvan, pankista rahat ja ryhtyi rakentamaan. Vuoden 2015 heinäkuussa aloitimme ja viisi kuukautta myöhemmin karja oli jo uusissa parsissa", isäntä selvittää.
Nopeasta aikataulusta huolimatta navetta nousi suunnitellun mukaisesti ja ilman investointiavustuksia.
"Haimme kustannustehokkaita ratkaisuja, mutta työnlaadusta ei tingitty."
Pohjatyöt tehtiin omalla kaivinkoneella, mutta pystytysvaiheessa apuna oli kolme kirvesmiestä. Lisäksi valtaosa tarvittavasta puutavarasta tuli omasta metsästä ja osa navettakalusteista hankittiin käytettyinä. Esimerkiksi lypsykoneisto ja ruokkija ostettiin lopettavilta tiloilta, isäntäpari kertaa.
Vuoden käyttäjäkokemukset puhuvat hankkeen puolesta.
"Navetta on selkeä, yksinkertainen ja erittäin toimiva. Nämä tilat riittävät tälle eläinmäärälle ja jos tarve vaatii, niin sairaskarsinan alla ovat kuilut valmiina. Sieltä saamme nopeasti kuusi parsipaikkaa ja lisäksi 17 lehmäpaikkaa irtoaa helposti siirtämällä vanhasta navetasta hiehot ja vasikat muualle."
Kuluvan vuoden kesällä Luukisen maidontuotantotilan ympärille perustettiin maatalousyhtymä.
Hannan ja Pekan lisäksi mukana tilan töissä on myös isännän Liisa-sisko.
"Tavoitteena on, että saisimme tulevan talven aikana myös vapaapäivät pyörimään. Tällä tavoin pystyisimme tasaamaan työkuormitusta ja jokaisella olisi mahdollisuus irrottautua tilan töistä kahtena päivänä viikossa", lukuisissa luottamustehtävissä toimiva Hanna kertoo.
Maatalousyhtymällä on isäntäparin mukaan etunsa myös tilan tulevaisuutta ajatellen.
"Olemme varautuneet myös suunnitteilla olevaan parsinavettakieltoon. Takaportti kahden robotin pihattoon pidetään auki, mutta toteutumisvaihe on vielä täysin avoin. Tämä navetta palvelee meitä siihen saakka, kunnes on aika ottaa seuraava askel", isäntäpari muotoilee.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


