Kehitys on väistämätön: Paperilomake historiaan tukihaussa

Vielä paperilomakkeella on voinut hakea tukia. Kuva: Kari Salonen

Mitä suurempi osa viljelijöistä hakee tuet sähköisesti, sitä todennäköisemmin paperilomakehaku myös jää historiaan. Mitä suuremmaksi sähköisesti hakevien osuus kasvaa, sitä kalliimmaksi tulee ylläpitää kahta rinnakkaista hakujärjestelmää.

Tämänvuotisessa päätukihaussa yli 90 prosenttia viljelijöistä käytti sähköistä hakua paperilomakkeen sijaan.

Juuri 90 prosenttia on eurooppalaisten maksajavirastojen arvioissa sellainen, että kahden erillisen järjestelmän ylläpito käy sen jälkeen jo liian kalliiksi ja hankalaksi ylläpitää.

Suuntaus sähköiseen hakuun ei ole vain suomalainen ilmiö: siihen pyritään nopeasti koko EU:ssa.

”On maita, joissa haku on jo täysin sähköinen. Useimmissa maissa on meneillään hankkeita, joilla tähän tähdätään”, toteaa tietojärjestelmäasiantuntija Jussi Tuumi Maaseutuvirastosta (Mavi).

Tosiasiassa monessa maassa siihen pyritään selvästi voimallisemmin kuin Suomessa. Suomessa sähköiseen hakuun on ennen muuta kannustettu, mutta ainakin Latviassa, Virossa ja Itävallassa siihen on ollut viljelijöiden käytännössä pakko siirtyä.

”Esimerkiksi sellaisten tilojen on Latviassa haettava tuet sähköisesti, joilla viljelyala on yli 10 hehtaaria. Lisäksi sähköisesti pitää hakea niiden tilojen, joiden on noudatettava viherryttämistuessa viljelyn monipuolistamistoimenpidettä tai joilla on ekologisia (efa) aloja.”

Lisäksi Latvia on luopunut kokonaan mahdollisuudesta tulostaa itse hakulomakkeita netistä. Jos haluaa hakea tukea paperilomakkeella, se pitää erikseen tilata.

Suomessa kaikki tukihaun paperilomakkeet voi itse tulostaa Suomi.fi-palvelusta.

Tuumi vakuuttaa, että sähköisen haun rinnalla säilyy aina tukihaun mahdollisuus myös niille, jotka eivät itse omista tietokonetta. Tällaiset järjestelmät on kuitenkin mietittävä siinä vaiheessa, kun paperihaun mahdollisuudesta luovutaan.