Syysöljykasveilla taistellaan ilmastonmuutosta ja valkuaisrehupulaa vastaan: "Usein neljän tonnin hehtaarisato"

Tapio Pietilä esittelee tekemäänsä jyrsinkylvöyksikköä. Noin 100 hevosvoimainen traktori riittää Pietilän mukaan vetämään jyrsinkylvöyhdistelmää, sillä laite muokkaa maata niin matalalta. Kuva: Sari Gustafsson

Tapio Pietilä on ollut tyytyväinen syysrapsiin, vaikka sillä on syyskylvöisenä viljelykasvina aina pieni talvehtimisriski.

"Lajikkeet ovat nykyisin hyviä, ja olemme usein saaneet neljän tonnin hehtaarisatoja. Olen laskenut, että vaikka yksi kolmasosa ei talvehtisi onnistuneesti, on syysrapsin viljely silti kannattavampaa kuin viljan viljely."

Loppilaiset Tapio ja Eliisa Pietilä viljelevät Eliisan kotitilaa Pyhtäällä ja Tapion kotitilaa Lopella. Tiloilla viljellään erityisesti puitavia kasveja, painottuen syyskasveihin. Peltohehtaareita on Pyhtäällä 40 ja Lopella 35.

ProAgria Etelä-Suomen Elina-hanke järjesti Viljelijän Bernerin kanssa syysrapsin kylvötyönäytöksen ja keskustelutilaisuuden maanantaina Pietilän tilalla Pyhtäällä.

Elina- eli Elinvoimainen maatilatalous -hankkeessa tarjotaan koulutusta, tapahtumia ja valmennusta viljelijöille. Hankkeella pyritään edistämään maatilojen toimintaedellytyksiä ja kannattavuutta, ProAgrian asiantuntija Vilma Kuosmanen kertoo.

Viljelijän Bernerin markkinointipäällikkö Lasse Matikainen näkee syysrapsin erittäin potentiaalisena tulevaisuutta ajatellen.

Öljykasvit ovat Matikaisen mukaan keino lisätä ja turvata kotimaista valkuaisomavaraisuutta. Syysviljeltävät kasvit voivat olla myös paremmin soveltuvia lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin.

"Syksyllä kylvetyt kasvit kestävät keväällä kylvettyjä kasveja paremmin runsaita sateita tai pitkäaikaista kuivuutta", Matikainen perustelee.

Syksyllä on syysrapsisadon onnistumiselle iso merkitys. "Kylvön tulisi olla riittävän aikainen. Heinäkuun viimeinen viikko on hyvää aikaa tehdä kylvö", Matikainen ohjeistaa.

Nurmi on Matikaisen mukaan paras mahdollinen esikasvi syysrapsille. Nurmi yleensä kynnetään, jonka jälkeen tehdään kylvö. Kylvön jälkeen on tärkeää levittää etanasyöttiä, tehdä rikkakasvien torjunta ja myöhemmin laittaa kasvunsääteitä, Matikainen neuvoo.

"Kasvuolosuhteiltaan hyvänä keväänä ei tarvitsekaan sitten muuta kuin lannoittaa", Matikainen sanoo.

Talvehtiminen on Kuosmasen mukaan syysöljykasvien viljelyssä kaikki kaikessa.

"Mikäli talvehtiminen onnistuu, niin satonäkymät ovat yleensä hyvät. Öljykasvien kylvössä halutaan varmistaa hyvä talvehtiminen."

Syysrapsi talvehti viime talvena hyvin. Satonäkymät näyttävät hyvältä, kunhan lämpöä riittäisi loppukesäksi, Matikainen arvioi.

Syysrapsin lannoituksessa Pietilä hyödyntää Soilfoodin ravinnekuitua. Soilfoodin myyntijohtaja Sampo Järnefelt kertoi Kotkan tehtaalta elintarvikekartongin valmistuksen sivutuotteena muodostuvasta puukuidusta, jota voidaan käyttää viljelyssä maanparannusaineena.

"Aikaisemmin puukuitu poltettiin tehtaassa. Nyt se käytetään maanparannukseen, jolloin hiili päätyy maahan eikä ilmakehään", Järnefelt selittää.

"Maanparannusainetta on hyvä laittaa noin viiden vuoden välein, jotta multavuutta saadaan lisättyä. Kuidun kannattaa antaa kompostoitua maassa 7–10 päivää", Järnefelt kertoo.

Tapio Pietilä on tehnyt syysrapsin kylvöä ja muokkausta varten omatekoisen jyrsinkylvöyksikön. Traktorin perään kiinnitettävällä yksiköllä voi samalla ajolla muokata vaakatasojyrsimellä nurmet sekä kylvää syysrapsin siemenet.

Kokonaisuuteen kuuluu jyrsin, kylvökone, aisa ja pyöränvälijyrä. Näistä jyrsinkylvöaisa on Pietilän kokonaan itse tekemä.

Pietilä lähti alun perin kehittämään jyrsinkylvöyksikköä, koska halusi kehittää ja tehostaa syysrapsin viljelymenetelmiä. Hän halusi ravinnekuidun ja kasvimassan jäävän sopivaan, vain kylvökerrokseen asti ulottuvaan syvyyteen.

Jyrsinkylvöyksikkö valmistui tänä keväänä. Sitä on käytetty 30 hehtaarilla, ja Pietilä on ollut varsin tyytyväinen työn tulokseen.

BT-Agron toimitusjohtaja Tom Hellström esitteli yrityksen maahantuomaa Forigo-vastakelajyrsintä, jonka idea on sama kuin Pietilän kehittämässä jyrsinkylvöyksikössä.

Vastakelajyrsimessä kela pyörii nimensä mukaisesti vastakkaiseen suuntaan. Jyrsimessä hieno maa-aines menee seulan läpi ja karkeampi materiaali, kuten kasvijäte tai kivet, ohjautuvat maan alle. Samalla laite kylvää ja jyrää maan.

"Ideana on, että yhdellä ajolla voidaan tehdä kaikkea: muokata, haudata samalla kivet ja kasvijäte syvälle sekä kylvää", Hellström tiivistää.