500 lehmää ja viisi tuntia lypsyä – hollantilaistilalla eläimet kohdataan henkilökohtaisesti kahdesti päivässä

Pihaton katossa olevat läpinäkyvät katelevyt päästävät 
navettaan sopivasti luonnonvaloa. Kuva: Visa Vilkuna

Aivan kokonaan van den Bergin veljesten voimin lypsytyöstä ei kuitenkaan suoriuduta. Pelkkä lypsy ilman muita navetta-askareita ottaa 2,5 tuntia aamuin illoin.

Tilalla on apuna yksi työntekijä, joka työllistyy lähes kokopäivätoimisesti tilan lypsyasemalla. Tämän lisäksi kesäisin tilalla tarvitaan luonnollisesti kiireapua, vaikka maissinkorjuu on urakoitsijan kokonaisvastuulla. Ainoastaan tilan nurmisato korjataan omalla kalustolla, mutta käytännöllisesti katsoen kaikki muut peltotyöt on annettu urakoitsijoiden huoleksi.

Pitäytymistä asemalypsyssä robottien sijaan viljelijät Guido ja Patrick van der Berg perustelevat lehmien tarkemmalla seuraamisella. Kun jokaisen lehmän tapaa henkilökohtaisesti kaksi kertaa päivässä, niin on helpompaa heti puuttua mahdollisiin terveysongelmiin.


Tilalla on neljä navettaa, vasikoille ja hiehoille on omansa samoin ummessa oleville. Lypsylehmien navetan päässä on avara ja hyvin kuivitettu poikimiskarsina. Lehmät ruokitaan varsin monipuolisella appeella, jonka perusta muodostuu maissi- ja nurmisäilörehusta. Appeessa käytetään vehnäoluen teosta saatavaa mäskiä ja muita elintarviketeollisuuden sivujakeita sen mukaan, mitä kulloinkin on saatavissa. Valkuaisterästys hoidetaan soijarouheella. Tilalla ei viljellä viljaa eikä viljaa myöskään osteta juuri ollenkaan.

Maissia ostetaan pystyyn useiden kymmenien hehtaarien alalta joka vuosi. Hinta on vakiintunut 1 400 euroon (alv=0%) per hehtaari, eikä laakasiiloon säilöttävää satoa sen kummemmin punnita tai mittailla.

Tilan oma maissiala on noin 100 hehtaaria ja nurmen 80 hehtaaria. Maissista saadaan lähes poikkeuksetta yli 20 tonnin kuiva-ainesato. Nurmi korjataan suotuisana kesänä jopa seitsemän kertaa. Nurmen kuiva-ainesato vaihtelee voimakkaasti kesän kasvuolojen mukaan, mutta noin 13 tonnia on Guido van der Bergin mukaan pitkän ajan keskiarvo.

Voimakkaista satovaihteluista johtuen tilalla on ollut jo pitkää tapana tehdä rehua 1,5 vuoden tarve. Puolen vuoden puskurivarastolla kyetään selviämään etupäässä kuivuudesta johtuvien huonomman sadon kesien yli.

Isäntä kertoo seuraavansa lähialueen tilojen rehutilannetta, kuten myös elintarviketehtaiden tarjontaa erittäin tarkasti. Toisinaan on tarjolla ylijäämärehua huomattavasti alle tuotantokustannusten. Tämän takia tilalla onkin panostettu lujasti siilojen määrään. Tilalla on aina vapaata varastotilaa, olipa tarjolla tuorerehua tai jotain elintarviketeollisuuden jaetta.


Satovaihteluiden lisäksi tilanpitoa hankaloittaa maidon hinnan voimakas vaihtelu. Muutama vuosi sitten litrahinta oli 40 sentissä, mikä tuntui kohtuullisen hyvälle. Vuonna 2005 hinta romahti 25 senttiin, mikä olisi pitkän päälle vienyt pohjan kannattavalta tilanpidolta. Nyt hinta on ollut kohtalaisen vakaasti 36 sentissä, mikä Patrick van der Bergin mukaan on nykyisellä kulurakenteella ihan mukava hinta.

Lehmät ovat ympäri vuoden sisällä ja tuotos 9 000 litran hujakoilla. Karjan keskipoikimakerraksi isännät väittivät peräti viittä. Tieto ihmetytti suomalaisviljelijöitä, mutta asiaa useampaan kertaan kysyttäessä vastaus pysyi edelleen viidessä. Nopeakasvuiset hiehot siemennetään 13 kuukauden iässä ja hieman hitaammin varttuvat saavat odotella parisen kuukautta lisää ennen siemennystä.


Lietelanta menee pääosin maissille, mutta myös nurmet saavat pari kertaa kesässä maahan sijoitetun lieteannoksen. Lietteen pintalevityshän on Hollannissa kielletty. Tilan noin 200 hehtaarin peltoala ei riitä lannan levitykseen.

Tilalta viedään vuosittain noin 4 000 kuutiota lietelantaa muualle käsiteltäväksi. Tilan on maksettava tästä ”ylimääräisestä” lannasta 15 euroa kuutiolta eli vuosikustannus on noin 60 000 eurossa. Toiminta on viljelijöiden mukaan kannattavaa, sillä 60 000 eurolla ei saisi kuin vajaan hehtaarin lisää peltomaata. Eikä sillä olisi mitään käytännön vaikutusta lantaongelmaan.