Maatalousalan hakijamäärä kääntyi hieman laskuun – hakijoita silti tänä keväänä enemmän kuin vuonna 2020

Maatalousalan perustutkintoa Loimaalla suorittavat Siiri Ylösmäki ja Eemi Vanhanen hakeutuivat alalle, koska työ koneiden ja eläinten parissa kiinnostaa.  Kuva: Pasi Leino

Maatalousalan perustutkintoon ensisijaisena hakukohteena haki kevään yhteishaussa yhteensä 747 nuorta, kun määrä viime vuonna oli 882. Metsäalalla hakijoiden määrä kasvoi hieman. Tänä vuonna ensisijaisia hakijoita oli 618 ja viime vuonna 579.

Muutamissa maatalousalan oppilaitoksissa kevään yhteishaun hakijamäärä on yllättänyt positiivisesti.

"Nuoria ensisijaisia hakijoita on maatalousalalle nyt poikkeuksellisen paljon. Joskus on saattanut olla vain yksi, tänä keväänä parikymmentä", kuntayhtymäjohtaja Antti Virtanen Novidasta kertoo.

Novidaan kuuluu useita ammattikoulutusaloja sekä lukio Lounais-Suomessa. Maatalousalan perustutkinnon Novidassa voi suorittaa Loimaalla.

Maatalousopintojen suosion Novidassa tekee mielenkiintoiseksi se, että hakijoiden kokonaismäärä ammattikoulutukseen laski hieman ja lukiokoulutuksen suosio kasvoi muutamilla hakijoilla.

"Tietysti tässä on kokonaisuuden kannalta kyse pienistä muutoksista, mutta kyllä tämä on hieno asia luonnonvara-alalle."

Hakijamäärä kasvoi myös Riveriassa, jonka maatalousyksikkö sijaitsee Pohjois-Karjalassa Kiteellä. "Viime vuonna ensisijaisia hakijoita oli 15 ja nyt 19", kertoo koulutuspäällikkö Olli Lötjönen.

Myös viime vuonna hakijoita oli edellisvuotista enemmän. Lötjönen arvelee, että kotimaisen ruuan ja omavaraisuuden arvostuksella voi olla vaikutusta hakijamääriin.

Suosituin suuntautumisvaihtoehto maatalousalalla on eläintenhoito. Lötjösen mukaan noin kolmannes suuntautuu maaseutuyrittäjiksi, loput eläinten hoitoon.

"Tullessa monia kiinnostavat pieneläimet. Kun opiskelijat täällä tutustuvat lehmiin, sikoihin ja hevosiin, osa vaihtaa tuotantoeläinpuolelle. Onneksi, sillä siellä niitä työpaikkoja on", Lötjönen kertoo.

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Kannuksen yksikössä ensisijaisien hakijoiden määrä jäi tänä vuonna yhteishaussa muutamalla hakijalla aloituspaikkojen määrästä, ja hakijoita oli runsaat parikymmentä vähemmän kuin viime vuonna.

Toimialapäällikkö Hanna-Mari Laitala arvioi, että korona-ajan vaikutus maatalouden opiskelupaikkoihin hakeutumiseen on keskimääräistä suurempi, koska oppilaitokset sijaitsevat muita kampuksia syrjemmässä, eikä vierailuja ole voitu entiseen tapaan järjestää.

Hän muistuttaa, että työnkuva maataloudessa on muuttunut viime vuosina paljon, ja se olisi hyvä tiedostaa myös peruskoulujen opinto-ohjauksessa. "Tarvitsemme hyviä opiskelijoita, jotta maatalous pysyy Suomessa pystyssä. Ruokaa pitää jonkun tuottaa."

Laitala kehuu alalle hakeutuvia nuoria. "Heillä on hyvä maine. Maalaisjärki ja tekemisen meininki tiedetään laajasti."

Työllistymismahdollisuudet maatalousalalta valmistuvilla, samoin kuin metsäalalla, ovat oppilaitosten näkemysten mukaan hyvät. Töitä on tarjolla monilla alueilla enemmän kuin tekijöitä.

Ensimmäistä vuotta Loimaalla Novidassa maatalouden perustutkintoa opiskelevat 16- vuotiaat Siiri Ylösmäki ja Eemi Vanhanen kuvailevat opintoja monipuolisiksi.

Ylösmäki hakeutui alalle, koska koneet ja eläimet kiinnostavat. Tulevaisuuden mieluinen työpaikka voisi löytyä esimerkiksi maatilalta, lomituksesta tai koneiden huollon parista.

Myös Vanhasta innostivat maatalousopintoihin etenkin koneet, konetyöt ja koneiden korjaaminen. Työelämään hän suhtautuu avoimin mielin. "Ei ole vielä suunnitelmaa, katsotaan."