Ikkunoiden mittaajat piinaavat luomuyrittäjää Normitalkoot
Kuva: Viestilehtien arkistoLuomubroileria tuottavan L’uomu Nokan toimitusjohtaja Arto Jokinen vaatii suomalaisen luomuvalvonnan tulkintoihin pitävyyttä ja ennakoitavuutta.
”Haimme itse oppia Tanskasta ja Ranskasta, mutta Suomessa jouduimme vaikeuksiin”, hän kertoo.
Syksyn aikana yhden L’uomu Nokan kasvattamon ikkunoiden pinta-ala tulkittiin luomuvalvonnassa liian pieneksi. Siitä seurasi markkinointikielto, joka haittasi merkittävästi yrityksen toimintaa.
Myöhemmin tehdyssä uusintatarkastuksessa valvojat totesivat ikkuna-alan riittäväksi ja markkinointikielto poistettiin.
Jokinen kertoo, että EU:n asetukset vaativat, että luomutuotannossa eläimille täytyy olla riittävästi luonnonvaloa. Suomessa tulkinta oli aiemmin, että ikkunapinta-alaa pitää olla viisi prosenttia lattia-alaan suhteutettuna.
Tänä keväänä Suomen vaatimus on vaihdettu muotoon ”noin viisi prosenttia”. Uudesta vaatimuksesta saa siis käsityksen, että alle viisi prosenttiakin riittää.
Jokinen kertoo, että esimerkiksi Tanskassa vaatimus on kolme prosenttia ja Ranskassa asiaa ei tarkisteta. ”Ulkomaiset vieraat ovat katsoneet Suomen määräyksiä silmät pyöreinä”, hän toteaa.
Suomessa määräys valon määrästä on kaikille luomueläimille sama. Jokinen katsoo, että määräyksen pitäisi olla eläinlajikohtainen. ”Broilereille voi tulla auringosta häiriökäyttäytymistä, ja eläinlääkäri onkin määrännyt sen vuoksi peittämään ikkunoita, kuten muissa EU-maissa voidaan tehdä.”
Lisäksi on väännetty eläinten kasvatustiheyksien tulkinnoista.
Jokisen mukaan EU-maista ainakin Saksa, Itävalta, Englanti, Tanska ja Ruotsi soveltavat poikaskasvatuksessa ensimmäisen kolmen viikon aikana väljempää tulkintaa.
”Meillä oli kasvatustilalla 1–2 prosentin ylitys muutaman päivän ajan untuvikkojen tultua kasvatushalliin. Tämä yhdessä ikkunapinta-alatulkinnan kanssa toi markkinointikiellon ilman, että saimme edes antaa vastinettamme.”
Tulkintaerimielisyyksiä liittyy myös hautomotoimintaan.
”Tanskassa ja Itävallassa samassa hautomossa voidaan hautoa samanaikaisesti sekä tavanomaista että luomutuotantoa, jos erillään pito on varmistettu. Meillä tätä ei hyväksytty.”
Jokinen pohtii, että luomubroileri on uusi tuotantohaara, jota viranomaiset eivät vielä riittävästi tunne. Siten vaaditaan sellaista, mitä ei ole asetuksissa selvästi määrätty.
L’uomu Nokalla on toimintaa usean elykeskuksen alueella. Jokinen kertoo, että sääntöjen tulkinnat vaihtelevat elykeskuksittain.
Hän vaatii, että oikeuden pitäisi olla tuottajan puolella niin kauan, kunnes tulkinnat on päätetty samanlaisiksi joka paikassa. ”Nyt tuottajaa saatetaan rangaista hyvin matalallakin kynnyksellä ja taloudelliset tappiot koituvat kohtuuttoman suuriksi.”
Jokinen kertoo, että tarkastuksissa on tapahtunut väärinkäsityksiä, joiden oikomista on hidastanut se, että tarkastuspöytäkirjan on saanut vain erikseen pyytämällä.
”Luomuvalvonnan pitää kehittyä. Nyt se tuntuu sanktionhakuiselta, vaikka sen pitäisi olla ratkaisuhakuista.”
L’uomu Nokalla on kaksi luomubroilereiden kasvatustilaa: hautomo ja teurastamo. Yrityksen tuotteita ovat tuore- ja pakasteluomubroilerituotteet. Vientiin menee 35 prosenttia tuotannosta.
Tuure Kiviranta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
