Uskaltaako enää aloittaa alusta ja ottaa eläimiä uudestaan, pohtii lähes vuoden salmonellaa vastaan taistellut nuori nautatilallinen Savon Sanomissa

Arkistokuva ei liity tapaukseen. Kuva: Jaana Kankaanpää

Uskaltaako eläimiä enää ottaa uudestaan tilalle, pohtii naudanlihantuottaja, 29-vuotias Mika Hyvönen Savon Sanomien julkaisemassa artikkelissa.

Hyvösten maatilayhtymä on alle vuodessa joutunut lopettamaan pitkälle yli 100 eläintä tilalta löytyneen salmonellan takia. Lisäksi on täytynyt muun muassa vaihtaa piha-alueiden pintamaat, pestä kaikki mahdolliset paikat tuotantorakennuksissa ja estää lintujen pääsy tiloihin.

Tilalla oli taudin toteamishetkellä viime vuoden lokakuussa 188 nautaa, joista emolehmiä oli 40 ja jalostussonneja kaksi. Tilalla oli pihvirotuisia emolehmiä, joiden vasikat kasvatettiin teuraaksi saakka tilalla. Lisäksi tila osti maitotilojen välitysvasikoita kasvatettavaksi teuraaksi.

Kuluja salmonellan takia tilalle on tullut runsaasti, mutta ison osan vakuutusyhtiöt ovat myös korvanneet. Teurastamolta on ryhmävakuutusturva. Tila on ottanut lisäksi oman vakuutuksen.

Ryhmävakuutus on voimassa vuoden. Se ei ole aivan ongelmaton naudanlihantuotantoon erikoistuneella tilalla, sillä naudan kiertoaika on 18 kuukautta.

”Vakuutusehtojen kanssa kannattaa olla tosi tarkka. Näin jälkikäteen ajatellen viisainta olisi ollut ottaa sellainen vakuutus, joka korvaisi katetuoton menetykset myös salmonellasaneerauksen jälkeisen puolentoista vuoden ajan”, Hyvönen katsoo.

”Katetuotto jää saamatta tältä ja ensi vuodelta. Rehuja jää käyttämättä. Vakuutuskorvaukset eivät kata kaikkia kuluja. Itselle jää maksettavaa tästä revohkasta ainakin satatuhatta euroa.”

”Jatkaisiko emolehmätuotantoa, vai investoisiko sonnikasvattamoon. Saisiko sidotulle pääomalle paremman tuoton jostakin muualta? Nyt on aika miettiä, minkä oven avaa”, Hyvönen miettii Savon Sanomien haastattelussa.

Savon Sanomat: Vieremäläiselle maatilalle iski näkymätön vihollinen, seuraukset olivat katastrofaaliset