"Suomessa on hehtaarin kokoinen tila, jonka liikevaihto on 75 000 euroa" – tehomaatalous sen sijaan ei ole ollut tutkijan mukaan viljelijöille kannattavaa

Kuluttajien ja viljelijöiden kumppanuus tukee molempia. Kuva: Ville-Petteri Määttä

Nykyinen tehomaataloudeksi mielletty viljely ei ole viljelijöille kannattavaa eikä siten taloudellisesti tehokasta.

Tehomaatalous on haaste ruokaturvalle, sanoo tutkijatohtori Galina Kallio Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista.

Maailmanlaajuisesti maatalous on tällä hetkellä haavoittuvaista sään ääri-ilmiöille ja tuotanto on öljyriippuvaista ja se aiheuttaa ympäristöongelmia.

Vaihtoehdon voisi tarjota kumppanuusmaatalous, jossa kotitaloudet sitoutuvat ostamaan maatilalta sato-osuuden ja maksavat sen viljelijälle etukäteen. Tällöin kuluttajat jakavat kasvukauden riskejä viljelijän kanssa.

Lisäksi maatalouden tulisi uudistua ottamaan ympäristönäkökohtia ja maankasvukuntoa entistä enemmän huomioon.

Kallio puhui tiistaina maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä biotalousseminaarissa.

Suomessa kumppanuusmaatiloja on vasta noin 10 kappaletta ja määrä on pysynyt melko samana lähes 10 vuotta. Mahdollisuuksia olisi paljon enempään, Kallio sanoo.

Hän tyrmää ennakkoluulot, että kumppanuusmaatalous olisi pientä puuhastelua ja vain suuret elintarviketeollisuudelle raaka-ainetta tuottavat tilat voisivat olla kannattavia.

"Suomessa on hehtaarin kokoinen tila, jonka liikevaihto on 75 000 euroa. Kanadassa neljän hehtaarin tila tuottaa satoa 1 500 perheelle ja sen liikevaihto on 550 000 euroa."

Kuluttajille kumppanuusmaatalous antaa paljon hyvää, Kallio kertoo. Kasvisten käyttö lisääntyy, ruokahävikki vähenee ja tiedot karttuvat, kun ihmiset oppivat mistä ruoka tulee. Samalla paikallinen ruokaomavaraisuus paranisi.

Metsätalouteen kestävyyttä ja kannattavuutta haetaan muun muassa kasvinjalostuksesta, seminaarin lehdistötilaisuudessa kerrottiin.

Tutkimuksella pyritään vastaamaan kasvavaan puun tarpeeseen sekä ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin, kuten tuhohyönteisiin ja kasvisairauksiin.

Genomisella valinnalla voidaan tunnistaa puista hyvät ominaisuudet jo taimivaiheessa, professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta kertoo.

Siten jalostuksessa voidaan ottaa nopeampia loikkia puiden parempaan kasvuun.

Suomen arvokkaisiin luonnonvaroihin kuuluu vesi.

Yritykset ovat suuria vedenkäyttäjiä ja monet yritykset toimivat kansainvälisesti ja käyttävät vettä monissa maissa.

Vastuullinen vedenkäyttö pitäisi olla osa julkisten hankintojen kriteereitä, sanoi tutkija Anu Reinikainen Luonnonvarakeskuksesta.