Viljelijät pelkäävät, että hanhille perustetuista lintupelloista muodostuu riski ‒ peltojen sijoittelun tulee olla suunnitelmallista
Lintupeltoja pitäisi markkinoida nimenomaan ei-aktiivisille viljelijöille. Aktiiviviljelijöiden on vaalittava jokaista kortta, jotta eläimet saavat rehunsa.
Lintupeltojen ehtojen mukaan 600 euron korvaus maksetaan vain, jos sitoumusvuonna linnut ovat aiheuttaneet vähäistä suurempaa vahinkoa. Kuvan pelto ei ole lintupelto. Kuva: Sari PenttinenTilanne on vakava ja olemme vakavien ongelmien äärellä. Näin painokkain sanakääntein avasi Pohjois-Karjalan ely-keskuksen lajivahinkokoordinaattori Mika Pirinen Hanhituhot haltuun -keskustelutilaisuuden Liperissä viime viikon torstaina.
Pirinen totesi, että paljon on tehty valkoposkihanhituhojen torjumiseksi, mutta vahingot ovat edelleen erittäin suuret.
Uusi laki rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisystä on kansallisesti hyväksytty.
Lintupelloista keskusteltiin Liperissä paljon. Viljelijät vaativat suunnitelmallisuutta lintupeltojen sijoitteluun, jotta niistä ei muodostu houkuttimia, jotka vetävät hanhia myös muille pelloille.
Viljelijät toivoivat myös, että lintupeltoja markkinoitaisiin nimenomaan ei-aktiivisille viljelijöille. Heillä olisi mahdollisuus tehdä lintupeltositoumuksia toisin kuin viljelijöillä, joiden on vaalittava jokaista kortta, jotta eläimet saavat riittävästi rehua.
Toiveet esitettiin Piriselle sekä ProAgria Itä-Suomen Sini Mustoselle, jotka ovat mukana hankkeessa, jossa tehdään kuntakohtaisia hanhipeltosuunnitelmia. ProAgrian lisäksi hanketta rahoittaa Pohjois-Karjalan maaseutupalvelut sekä ympäristöministeriö.
Hanhipeltosuunnitelmien lisäksi hankkeessa selvitetään edellytyksiä laajoihin poikkeuslupiin.
Uutta hanketta varten on muodostettu hanhipeltojen kohdentamisalueita. Kohdentamisalueet ovat alueita, missä hanhituhoja on sattunut ja niistä on tehty vähintään kahdesti ilmoitus maaseutuviranomaiselle.
Pilottihanke toteutetaan Tohmajärven ja Liperin kuntien alueella.
Ensi vuonna hanhituhojen ennaltaehkäisyyn pitäisi olla tulossa uusia mahdollisuuksia. Niiden toteutuminen ei vain näytä kovin lupaavalta juuri nyt.
Pirinen kertoo, että uusi laki rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisystä on kansallisesti hyväksytty.
Lain täytäntöönpanoasetusta ei vain voida antaa, ennen kuin Euroopan komissio on hyväksynyt lain. Hyväksyntää on odotettu vuoden verran.
Pirisen tietojen mukaan kaikesta muusta on yhteisymmärrys paitsi maakotkien aiheuttamien porovahinkojen korvaamisesta.
”Jos lakia ei saada voimaan, sulavat ennaltaehkäisevät karkotussuunnitelmat ilman rahoitusta.”
Ehtojen mukaan 600 euron korvaus maksetaan vain, jos sitoumusvuonna on ollut vähäistä suurempaa vahinkoa.
Uuden korvausjärjestelmän lisäksi niin sanottujen lintupeltojen ehdot muuttuvat uuden maatalouden rahoituskauden myötä.
Lintupellolla viljellään hanhien suosimia tuotantokasveja tavanomaisen viljelykäytännön mukaan ja tavoitteena on normaali satoa tuottava kasvusto.
Viljelijän on dokumentoitava vahingot ja lintujen ruokailu Vipu-mobiilisovelluksen kautta. Ehtojen mukaan 600 euron korvaus maksetaan vain, jos sitoumusvuonna on ollut vähäistä suurempaa vahinkoa.
Pinta-alaltaan lintupelloiksi ilmoitettavia lohkoja tulee olla vähintään 10 hehtaaria ja niiden on sijaittava lähellä toisiaan.
Viljelijät toivoivat myös, että lintupeltoja markkinoitaisiin nimenomaan ei aktiivisille viljelijöille.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
