Uusi rekisteri helpottaa suomenvuohien jalostusta
Suomen pienen alkuperäisrotuisen vuohikannan, suomenvuohien, tilanne näyttää hieman valoisammalta kuin muutama vuosi sitten.
Rodun jalostus ehti olla parikymmentä vuotta pelkästään tuottajien omien muistiinpanojen varassa, kunnes runsaat kaksi vuotta sitten ryhdyttiin keräämään vuohien sukutietoja rekisteriä varten.
Nyt, hankkeen päättyessä kuun lopussa, vuohien polveutumisrekisteri on jonkin aikaa ollut käytössä, iloitsee lammas- ja vuohiasiantuntija Milla Alanco Pro Agria Etelä-Pohjanmaasta.
Rekisterillä on tärkeä merkitys suomenvuohen rotupuhtauden osoittamisessa ja säilymisessä.
Rekisterin sukulaisuustietojen toivotaan tuovan vuohien astutuksiin lisää suunnitelmallisuutta, mikä vähentäisi sukusiitoksia.
Sukusiitoksesta johtuva taantuma on huolettanut alaa jo pitkään. Suomenvuohia on tiettävästi jäljellä enää 11 pukkilinjaa.
Tähän asti tiloilla on monesti käytetty yhtä pukkia koko katraalle, mutta jatkossa siirryttäneen astutuksiin ryhmissä tai yksittäin, Alanco arvelee.
”Osa tiloista tekee jo niin. Tuottajilla on kova halu säilyttää suomenvuohi.”
Uudella rekisterillä on 12 käyttäjää. Suunnilleen yhtä paljon on ammattimaisia tiloja, jotka saavat vuohista alkuperäisrotutukea.
Tietoja rekisteriin toimitti 18 tilaa, joukossa myös jo lopettaneita tiloja.
Rekisteristä löytyvät 5 779 vuohen tiedot, mutta määrä on mahdollista lähes kolminkertaistaa, jos Elintarviketurvallisuusviraston rekisteriin merkityt vuohet vanhempineen saadaan lisättyä mukaan.
”Tämä on alku, jatkossa voitaisiin liittää järjestelmään esimerkiksi eläinten arvosteluja ja maitotuotoksen seurantaa”, Alanco visioi.
Pelkkä toimiva rekisteri ei kuitenkaan vuohia pelasta. Olennaisinta on vuohenmaidon ja -lihan menekki, Alanco muistuttaa.
Maidon tärkein ostaja on Jalasjärvellä toimiva Juustoportti. Yhtiö olisi Alancon tietojen mukaan halukas jopa kaksinkertaistamaan ostamansa maitomäärän, mikäli tuotanto kasvaisi nykyisellä keräilyalueella.
”Tuottajia kaivataan lisää, jotta jatkuvuus ja kotimainen tuotanto saadaan turvattua.”
Juustoportin lisäksi vuohenmaitoa jatkojalostavat muutamat pienemmät toimijat.
Myös vuohenlihan tuottaminen on alkanut tänä vuonna kiinnostaa tuottajia. Yksi tila on jo aloittanut kilien kasvatuksen lihaksi ja kaksi muuta suunnittelee samaa, Alanco kertoo.
Teuraskilien kasvatuksesta ruhopainoltaan 15-kiloisiksi 18 kuukauden ikään mennessä maksetaan jatkossa palkkiota. ”Se, onnistuuko painorajan saavuttaminen kasvatusajan puitteissa, on vielä arvoitus”, Alanco toteaa.
Lisäksi liha pitäisi pystyä markkinoimaan erikoistuotteena riittävään hintaan, jotta kasvatus kannattaisi.
Vuohirekisterihankkeen tuloksista kuultiin alan seminaarissa Jokioisilla viime perjantaina. Vuohiyhdistys palkitsi siellä myös alan onnistujia.
Pitkänlinjan tuottajina Vanhaparta-palkinnon saivat Merja ja Markku Turppa Sastamalasta ja monipuolisen työn Kuttujuttu-palkinnon Marja Hyytiä Kalannista.
EU-jäsenyyden aiheuttamien muutosten parissa alan puolesta uurastanut Erkki Väisänen palkittiin Europukilla ja rohkeasti vuohenmaidosta uusia tuotteita kehittäneet Ida ja Asko Alajärvi Pikkuriiviö-palkinnolla.
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
