Näin paljon viljanviljely nyt väheni – viherlannoitusnurmien alaan kaivattu kasvu

Vilja-alasta vapautunutta peltoa siirtyi erityisesti valkuais- ja öljykasveille sekä viherlannoitusnurmelle, kertoo Luke. Kuva: Markku Vuorikari

Viljakasvien viljelyala väheni tämän kevään kylvöissä selvästi, kun taas viherlannoitusnurmen sekä valkuais- ja öljykasvien viljely lisääntyi, selviää Luonnonvarakeskuksen (Luke) julkaisemista tilastoista.

Tiedot pohjautuvat viljelijöiden tukihakemuksissaan antamiin kasvilajitietoihin.

Kokonaisuudessaan maatalousmaan käyttö säilyi vakaana, ja kokonaispeltoala pysyi noin 2,2 miljoonana hehtaarina.

Viljakasvien kylvöala supistui noin 70 000 hehtaarilla. Viljojen väheneminen oli laaja-alaista ja koski kaikkia pääviljoja. Rukiin ja syysvehnän alat pienenivät voimakkaimmin, yli 20 prosentilla. Ohran, kauran ja kevätvehnän kylvöalat vähenivät maltillisemmin.

Vilja-alasta vapautunutta peltoa siirtyi erityisesti valkuais- ja öljykasveille sekä viherlannoitusnurmelle. Valkuais- ja öljykasvien yhteenlaskettu lisäys oli yli 20 000 hehtaaria, kerrotaan Luken tiedotteessa.

Herneen ala on nyt suurempi kuin koskaan eli ylittää 50 000 hehtaaria. Härkäpavun ala palautui parin heikomman vuoden jälkeen 9 000 hehtaariin.

”Valkuaiskasvien viljelyn lisääntyminen tukee viljelykiertoa, parantaa maaperän typpitaloutta ja lisää kotimaisen valkuaisrehun tuotantoa”, Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Irene Rosokivi sanoo.

Öljykasvien kylvöala kasvoi lähes 12 000 hehtaarilla. Alaa valtasi erityisesti rapsi, jonka kylvöala nousi yli 7 000 hehtaarilla, rypsin kylvöalan kasvaessa vain noin 10 prosentilla.

Erikoiskasveista muun muassa kuminan, öljyhampun ja korianterin alat kasvoivat. Myös perunan viljelyala kasvoi 7 prosentilla. Kasvua tuli erityisesti tärkkelys- ja teollisuusperunasta.

Vilja-alan supistumisen taustalla vaikuttavat taloudelliset tekijät ja viljelykierron muutokset, Luken tiedotteessa sanotaan.

Viljan hinnat ovat vaihdelleet viime vuosina ja pysyneet suhteellisen matalina, mikä on heikentänyt viljan kannattavuutta. Samalla tuotantopanosten kustannukset ovat olleet korkeita.

”Viljelyä on siirtynyt kasveihin, jotka sitovat typpeä tai vaativat vähemmän ostopanoksia, ja viljelykiertoa on monipuolistettu”, Rosokivi kertoo.

Nurmet säilyivät edelleen suurimpana kasviryhmänä, kattaen yli kolmanneksen käytössä olevasta maatalousmaasta.

Kesantojen kokonaisala kasvoi lähinnä viherlannoitusnurmialan kasvun myötä yli 25 000 hehtaarilla.

Alan kasvun taustalla voi olla useita tekijöitä, kuten tukijärjestelmän kannustimet, kustannusten nousu sekä viljelykierron monipuolistamiseen ja maan kasvukunnon parantamiseen liittyvät tavoitteet.

Yhdessä viherlannoitusnurmet ja luonnonhoitopellot muodostavat yli 80 prosenttia kesantojen kokonaisalasta.

Asiantuntijat ovat suositelleet viime vuosina usein viherlannoitusnurmien lisäämistä viljelykiertoihin, kun on kysytty ratkaisuja viljanviljelyn heikkoon kannattavuuteen.

Perinteisten avo-, sänki-, ja viherkesannon ala puolestaan laski. Avokesannon osuus kaikista kesannoista jäi alle 2 prosenttiin.