Herneen kylvösiemennäytteestä löytyi hernepiilokas – runsaina määrinä haitallinen tuhooja

Hernepiilokas on 4–5 millimetriä pitkä kovakuoriainen. Kuva: Erja Huusela, Luonnonvarakeskus

Kylvösiemenen siemensertifiointia varten tarkastettavaksi toimitetusta hernenäytteestä on Ruokaviraston siemenlaboratoriossa löydetty hernepiilokas-kuoriainen ja sen aiheuttamaa vioitusta.

Hernepiilokas löytyi näytteestä, joka on peräisin kesällä 2021 Etelä-Pohjanmaalla olleen siemenviljelyksen sadosta, Ruokaviraston tiedotteessa sanotaan.

Hernepiilokas kuuluu samaan sukuun kuin kesällä havaittu härkäpavun tuholainen härkäpapupiilokas.

Suomessa hernepiilokkaasta on tehty havaintoja 1900-luvun alusta ainakin vuoteen 1956 asti Helsingissä. Tällöin lajia on löytynyt esimerkiksi Valtion viljavarastosta. Viimeisin havainto on kirjattu vuodelta 1969 Sastamalasta. Laji on laajalle levinnyt Euroopassa, Aasiassa, Australiassa ja Pohjois-Amerikassa.

Hernepiilokas on haitallinen tuhooja runsaina määrinä, koska piilokas kehittyy herneen siemenen sisällä tehden siellä vahinkoa. Jos toukka syö siementä itävyyden kannalta kriittisestä kohdasta, siemenen itävyys voi olla menetetty, Ruokavirastosta kerrotaan. Syöntijäljet pilaavat myös sadon elintarvikekäytön.

Hernepiilokas leviää siemenen mukana. Jos lämpösummakehitys ei ole ollut riittävää kasvukauden aikana eikä aikuinen ole ehtinyt kehittyä, laji säilyy siemenessä toukka- tai koteloasteena. Hyönteinen voi myös talvehtia aikuisena luonnossa, josta se voi lentää lähimpään hernekasvustoon muutaman kilometrin matkan.

Herne- ja härkäpapupiilokas ovat säänneltyjä lajeja vihanneskasvien siementuotannossa. Jos maassamme olisi herneen ja härkäpavun vihanneslajikkeiden siementuotantoa, piilokkaita ei saisi esiintyä siemensadossa ainakaan silmämääräisesti tarkastettuna ja asiaa valvottaisiin.

Herneen ja härkäpavun peltolajikkeiden viljelyssä ja siementuotannossa piilokkaat ovat niin sanottuja laatutuhoojia. Siementuotannossa on huolehdittava, että kasvustossa tai siemenessä ei ole tuhoojia tai niiden vioitusta, jotka vähentävät siemenen käyttökelpoisuutta ja laatua.

Koska piilokkaat eivät ole säänneltyjä lajeja herneen ja härkäpavun peltolajikkeiden siemenviljelyssä ja -sertifioinnissa, lajien esiintymistä ei tarvitse tarkastaa sertifiointia varten tarkastettavaksi toimitetuista näytteistä laboratoriotarkastuksessa.

Tarkastuksessa löydetty piilokas ei aiheuta herneen siemenerän hylkäystä, jos piilokasta tai sen syömiä herneitä ei ole niin paljon, että itävyys laskisi alle itävyysvaatimuksen. Syksyllä 2021 löydetyn hernepiilokkaan aiheuttamat vioitukset olivat vähäisiä eivätkä vaikuttaneet erän puhtausprosenttiin tai itävyyteen.

Hernepiilokkaaseen viittaavia vioituksia, muttei piilokasta, löytyi myös toisesta hernenäytteestä, joka oli viljelty kesällä 2021 Hämeessä.

Löydetyn hernepiilokkaan alkuperäinen lähde ei ole tiedossa. Käytetyt siemenet kummassakin tapauksessa olivat kotimaista alkuperää. Todennäköisesti lämmin kasvukausi edisti lajin kehitystä.

Koska kahdelta eri paikalta on siemennäytteissä löydetty tuholaiseen viittaavia vioituksia, Ruokavirasto pyytää herneenviljelijöitä tarkkuuteen.

Jos mahdollisia vioituksia tai hernepiilokkaita löytyy jatkossa omilta viljelyksiltä, asiasta pyydetään ilmoittamaan Ruokavirastoon ja Luonnonvarakeskukseen tällä kyselylomakkeella.

Lue myös:

Ruokaviraston tiedote hernepiilokkaasta.