KKV varoo ottamasta kantaa Yaran ja Bernerin yhteistyön loppumiseen

KKV:n selvityksen mukaan vuonna 2017 70–80 prosenttia Suomessa myydyistä lannoitteista oli Yaran valmistamia. Kuva: Markku Vuorikari

Lannoiteyhtiö Yara lopetti 9. kesäkuuta alkaen yhteistyön Viljelijän Avena Bernerin kanssa. Yhteistyön loppumisen taustalla oli Bernerin toukokuussa julistama aikomus ostaa lannoiteyhtiö Belor Agro.

"Belor Agro Oy kaupan myötä Berneristä tulee Yaran kilpailija. Emme näe tarkoituksenmukaisena jatkaa yhteistyötä samalla markkinalla toimivan kilpailijan kanssa. Yhteistyö Bernerin kanssa on ollut hyvää, ja heidän päätös siirtyä meidän kilpailijaksi oli sekä yllätys että pettymys", toteaa Yara Suomen kaupallinen johtaja Ronald Westenberg.

Bernerillä yhteistyön loppumiseen oltiin pettyneitä.

"Olisimme luonnollisesti toivoneet Yaran lannoitteiden säilyvän osana Viljelijän Avena Bernerin valikoimaa myös tulevaisuudessa", Viljelijän Avena Bernerin liiketoimintajohtaja Kalle Erkkola harmittelee.

Pohjoismaisilla lannoitemarkkinoilla erittäin vahvajana toimijana tunnetun Yaran ratkaisua lopettaa yhteistyö Bernerin kanssa voi pitää merkittävänä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto, KKV, totesi neljä vuotta sitten, että Suomessa myydyistä lannoitteista 70-80 prosenttia on Yaran valmistamia.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimuspäällikkö Samuli Muotka ei ota yksittäisenä tapauksena kantaa siihen, onko Yaran ratkaisu lopettaa yhteistyö Bernerin kanssa määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä. Asia ei hänen tietojensa mukaan ole ainakaan julkisesti KKV:n käsiteltävänä.

Yleisellä tasolla Muotka voi kuitenkin keskustella väärinkäytön toteamiseen vaadittavista kriteereistä.

Määräävässä markkina-asemassa olevalla yrityksellä tarkoitetaan yritystä, jolla on koko maassa tai tietyllä alueella niin vahva asema, että se voi estää tehokkaan kilpailun.

Yritys ei silloin kohtaa riittävän voimakasta kilpailupainetta ja voi siksi pitkälti toimia kilpailijoista, asiakkaista ja tavarantoimittajista riippumattomalla tavalla. Se pystyy esimerkiksi ohjaamaan hintatasoa tai toimitusehtoja ilman, että se menettää välittömästi ja merkittävästi markkinaosuuttaan kilpailijoille.

Muotka muistuttaa, ettei määräävä markkina-asema itsessään ole kielletty.

Väärinkäyttö voidaan Muotkan mukaan jakaa kahteen kategoriaan, poissulkeviin ja hyväksikäyttäviin menettelytapoihin.

Poissulkevat menettelytavat johtavat sellaisten yritysten sulkeutumiseen markkinoilta, jotka toimivat vähintään yhtä tehokkaasti kuin määräävän markkina-aseman omaava yritys.

Hyväksikäyttävissä tavoissa määräävässä markkina-asemassa oleva yritys asemaansa hyödyntäen perii asiakkailtaan sellaisia hintoja tai soveltaa muita sellaisia ehtoja, jotka eivät ole mahdollisia kilpailluilla markkinoilla.

Yhteistyöstä kieltäytyminen voi olla ongelmallista erityisesti silloin, kun se johtaa tehokkaan kilpailijan sulkeutumiseen markkinoilta.

Muotkan mukaan kynnys määräävän markkina-aseman väärinkäytön toteamiselle on tarkoituksella asetettu korkealle. Elinkeinoharjoittajalla pitää yleisesti ottaen olla vapaus käyttää omaisuuttaan vapaasti.

"Sopimusvapauden periaate on melko pyhä. Yrityksillä tulee olla oikeus valita kauppakumppaninsa", Muotka korostaa.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että yrityksellä pitää olla mahdollisuus olla ryhtymättä liikesuhteeseen toisten toimijoiden kanssa. Tätä mahdollisuutta myös Yara hyödynsi.

"Olemme hoitaneet voimassa olevan sopimuksen mukaiset toimitukset sovitusti viljelijöille hyvässä yhteisymmärryksessä Bernerin kanssa. Uudessa kilpailutilanteessa emme uusi jakelusopimusta Bernerin kanssa ensi kaudelle."

Jos Yaran päätös lopettaa yhteistyö Bernerin kanssa tulisi KKV:n käsittelyyn, pelkästään sen selvittäminen, onko Yara määräävässä markkina-asemassa oleva yritys, olisi Muotkan mukaan pitkä prosessi.

"Pohjoismaat, mukaan lukien Suomi, on osa kansainvälistä lannoitemarkkinaa, joka on vähintään Euroopan talousalueen laajuinen. Yara vie Suomesta lannoitteita Euroopan lisäksi mm. Brasiliaan ja Kiinaan. Vastaavasti Pohjoismaihin tuodaan lannoitteita koko Euroopan alueelta", kommentoi Yaran kaupallinen johtaja Westenberg yhtiön asemaa.

Yaran toimia on käsitelty kilpailu- ja kuluttajavirastossa viime vuosikymmenellä.

KKV aloitti toukokuussa 2014 oma-aloitteisen selvityksen siitä, onko Yaran alennus- ja tukijärjestelmä rajoittanut kilpailua lannoitemarkkinoilla ja vaikeuttanut kilpailevien lannoite-valmistajien markkinoille pääsyä. Virasto laati myös taloustieteellisen arvion alennusjärjestelmän markkinavaikutuksista.

Vuonna 2017 Lisäksi KKV selvitti, olivatko Yara Suomen menettelyt peltolannoitteiden kaupassa johtaneet kilpailun rajoittamiseen. Kummassakaan selvityksessä ei löydetty näyttöä väärinkäytöstä.