"Viikki voisi olla edelläkävijä yliopistojen avautumisessa" – Jouni Jyrinki toivoo viljelijöille pääsyä maatalousyliopistojen luennoille
”Kun viljelijäpariskunta tulee aamulla navetasta, he voisivat avata television ja päästä seuraamaan luentoa."
"Näen osaamisen ja osaamisen hankkimisen erittäin tärkeäksi", Jouni Jyrinki sanoo. Kuva: Päivi Karjalainen"Minulla on haave, jonka toivon näkeväni", sanoo Maataloustuottajain Keski-Pohjanmaan liiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Jouni Jyrinki.
Kyse on yliopistojen avautumisesta, tiedon vapaasta jakamisesta.
”Kun viljelijäpariskunta tulee aamulla navetasta, he voisivat avata television ja päästä suoraan jonkin maatalousyliopiston luennolle", Jyrinki hahmottelee.
Tietoyhteys voisi olla Helsingin yliopiston Viikin kampukselle tai se voisi olla Chicagoon tai Sydneyyn.
"Keskipohjalainen viljelijäpariskunta voisi päästä seuraamaan vaikkapa kotieläinjalostuksen, ruokinnan tai maatalousteknologian luentoa.”
Jyrinki sanoo odottavansa, että yliopistot avautuvat jakamaan tietoa vapaasti.
"Viikki voisi olla edelläkävijä, jotta upeat keskipohjalaiset maidontuottajat pääsisivät mukaan opetukseen. Uuden tietoyhteyden avulla voitaisiin kilometrit muuttaa sekunneiksi."
"Näen osaamisen ja osaamisen hankkimisen erittäin tärkeäksi."
Jouni Jyrinki työskenteli MTK-Keski-Pohjanmaassa lähes 41 vuotta. Tuottajaliiton toiminnanjohtaja hän oli vuodesta 1986 viime vuodenvaihteeseen asti.
Mikä on Keski-Pohjanmaan maataloustuotannon tila vuonna 2020?
”Keski-Pohjanmaa on kooltaan Suomi-neidon esiliinan taskun luokkaa. Meillä on peltopinta-alaa neljä prosenttia Suomen peltopinta-alasta", Jyrinki kertoo.
Keski-Pohjanmaa on kuitenkin raaka-aineen tuotannon ja maatalouden pikkujättiläinen, hän määrittelee.
”Suomi-neidon esiliinan taskussa on 11,5 prosenttia Suomen maidosta, kymmenen prosenttia naudanlihasta, 20 prosenttia pussitetun ruokaperunan tuotannosta ja 25 prosenttia turkistuotannosta.”
Maakunnassa on maan toiseksi nuorimmat viljelijät.
"Työterveyshuoltoon liittyneitä viljelijöitä on suhteellisesti enemmän kuin missään muussa osassa maata. Tuottajien verotettavat tulot ovat Suomen kärkeä.”
Miten tähän on päästy?
”Maakunnan strategia on jo 1960-luvulta lähtien ollut siirtyminen kotieläintuotantoon, koska pelloista puolet on nurmella”, Jyrinki sanoo.
Ihmisten asenne vaikuttaa paljon. ”Keski-Pohjanmaalla on vahva työnteon kulttuuri.”
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
