Eläimiä voi jalostaa voimaan paremmin

Kotieläinten jalostaminen on hidasta, sillä sukupolvenväli on pitkä. 

Trendeillä on vaikutusta kotieläinten jalostukseen. Tällä hetkellä eläintuotantoaiheisissa keskusteluissa keskiöön nousevat eettisyys, eläinten hyvinvointi, tuotannon kannattavuus ja ympäristövaikutukset. Kaikkiin näistä voidaan vaikuttaa jalostamalla. Nopeasti jalostuksella ei kuitenkaan pystytä asioihin vaikuttamaan, sillä eri ominaisuuksien periytyvyys vaihtelee. Muutoksia hidastaa myös pitkä sukupolvenväli.

Sekä VikingGeneticsin rotukoordinaattori Auli Himanen, että Finnpig Oy:n jalostusneuvoja Terhi Luukkonen arvioivat, että juuri ympäristövaikutukset ja eläinten hyvinvointi tulevat nousemaan tulevaisuuden jalostustavotteiksi vielä tämänkin hetken tilannetta enemmän.

Tuotannon kannattavuus kulkee käsi kädessä tehokkuuden kanssa. Kun yhdestä eläimestä saadaan enemmän lihaa tai maitoa, paranee eläimen taloudellinen kate.

Kannattavuuteen vaikuttaa myös eläimen rehunkäyttökyky. Rehunkäyttökyky kertoo, kuinka tehokkaasti eläin käyttää rehussa olevia ravintoaineita hyödykseen. Jos samaan tuotantomäärään pääseminen vaatii vähemmän eläimiä jotka käyttävät rehua tehokkaammin, vähenevät kustannukset ja kannattavuus paranee.

Tehokkuus vaikuttaa ympäristöjalanjälkeen. Yhden eläimen ympäristöjalanjälki on keskimäärin sama, tuotti se sitten minkä verran lopputuotetta tahansa. Jos tavoitteena on saada 30 litraa maitoa, on ympäristölle parempi, jos sen tuottamiseen riittää yksi lehmä kahden sijaan. Tällöin koko 30 litralle jaetaan vain yhden lehmän aiheuttamat ympäristövaikutukset, mikä tekee kuormituksesta litraa kohden pienemmän, kuin jos jaettavaksi tulisivat kahden lehmän vaikutukset.

Eläinten hyvinvointi vaikuttaa sekä tuotannon kannattavuuteen ja tehokkuuteen, että ympäristövaikutuksiin. Hyvinvoiva eläin tuottaa paremmin ja parempilaatuisia tuotteita kuin eläin, joka voi huonosti. Parempaan eläinten hyvinvointiin voidaan jalostuksella vaikuttaa panostamalla kestävään ja terveeseen rakenteeseen, sekä immuunipuolustukseen.

Jalostamalla eläimille kestävä rakenne vähennetään rakenteesta ja asennoista johtuvia sairauksia, kiputiloja ja turhia poistoja. Eläimiä tarvitsee kasvattaa vähemmän, kun ne ovat entistä kestävämpiä. Tämän vuoksi rakennejalostuksella on myös ympäristönäkökulma.

Eläinten terveysjalostus on jalostuksen saralla kenties uusin tavoite. Jalostamalla perinnölliseltä vastustuskyvyltään parempia eläimiä, saadaan eläimet pysymään terveinä esimerkiksi utaretulehduksilta. Eettisesti ajateltuna terveiden eläinten pitäminen on hyväksytympää kuin sairaiden, sillä terveiden eläinten hyvinvointi on parempaa kuin sairaiden. Ei ihminenkään nauti kipeänä olosta. Sairaiden eläinten hoito aiheuttaa omistajille kustannuksia, mitkä laskevat tuotannon kannattavuutta.

Myös ympäristö kiittää terveysjalostusta. Terveitä eläimiä ei tarvitse poistaa, jonka ansiosta tuotannossa olevien eläinten määrää voidaan vähentää. Jokaisella eläimellä on kuitenkin tietyn suuruinen ympäristöjalanjälki, joten yhdenkin eläinpaikan vähentäminen näkyy kokonaisuudessa.

Luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tulevaisuudessa voidaan tuottaa enemmän vähemmällä.