
Miten lehmien plöräykset voivat olla kaikkein pahin ympäristöongelma, MTK-Häme ihmetteli
ViljaTavastia aikoo viedä viljaa ulkomaille – ainoa keino saada hinta nousuun.
Simo Linnainmaa esitteli marraskuussa lehmiä Helsingin keskustan tapahtumassa "Mikä on lehmä". Kuva: Sanne Katainen
MTK-Hämeen johtokuntaan valittu Riikka Suutari Heinolasta osallistui kokoukseen tilaisuuden nuorimman osanottajan, 11 kuukautta vanhan Ruska Niinimäen kanssa. Kuva: Jouko KyytsönenMTK:n tulisi ottaa aktiivinen ote viljan viennin lisäämiseksi. Viennissä osuuskunta ViljaTavastialla voi olla keskeinen osuus, MTK-Hämeen puheenjohtaja Arto Laine sanoi liiton kokouksessa keskiviikkona Janakkalassa.
”Viljan hinta on nyt erittäin kehno, mikä johtuu hyvästä sadosta ja ylituotannosta. Hinnan nostamiseksi vientiä tarvitaan nopeasti ja myös pitkän aikavälin sopimuksilla”, Laine totesi.
ViljaTavastian jäsenmäärä lähestyy 500 jäsentä ja viljaa välitettiin viime kaudella noin 20 miljoonaa kiloa. Välitys kasvoi 40 prosenttia ja jatkaa kasvuaan edelleen.
MTK:n toinen puheenjohtaja Mauno Ylinen totesi kokouksessa, että viljan vienti ei ole helppo laji, mutta MTK työskentelee asian kanssa. "Vientikanavat on löydettävä. Jos tilanne jatkuu tällaisena, ensi elokuussa on katastrofi käsissä."
Ylisen mukaan ilmaston lämpenemin on huolestuttavaa ja johtuu fossiilisista polttoaineista. ”Niistä eroon pääseminen edellyttää merkittävää bioenergian tuotannon lisäämistä pelloilla ja metsissä.”
”Puheet peltojen viljelemättä jättämisestä ja metsien hakkuiden kieltämisestä ovat täysin vastuuttomia.”
Kokousväkeä harmitti maa- ja metsätalouden syyllistäminen ilmaston lämpenemisestä. Laura Hämäläinen Hämeenkoskelta ihmetteli, miten lehmän plöräykset voivat olla se pahin ilmaston tuhoaja, kun esimerkiksi Thaimaahan tehdään vuosittain satoja tuhansia matkoja.
Lassi-Antti Haarala Lounais-Hämeestä pohti, miten metsien hiilensidonta voitaisiin käytännössä muuttaa rahaksi. Ylinen oli laskenut, että Hämeessä pelkästään yhden hehtaarin metsän kasvun vuotuisen hiilensidonnan arvo on yli 200 euroa ja koko Suomen yli 10 miljoonan kuution nettokasvun hiilensidonnan arvo liki 300 miljoonaa euroa.
Sysmäläinen Maija Sinisalo totesi, että metsien kasvu riittää käyttöön hyvin, ja huomioon pitäisi ottaa myös teot luonnon monimuotoisuuden hyväksi. "Yleiseen tietoon pitäisi saada, miten pieniä aloja Suomessa avohakkuut ovat, kun verrataan monen muun maan hirmuisiin aukkoihin."
Sinisalo ehdotti myös, että pitäisi saada käyttöön järjestelmä, jossa kuluttajat voisivat ostaa eläinten hyvinvointia.
Liiton johtokuntaan valittiin poisjäävien Eero Teppolan ja Mia Parikan tilalle Petri Kerava Lopelta sekä Riikka Suutari Heinolasta. MTK:n valtuuskunnassa jatkavat Matti Kantola ja Päivi Välilä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
