Surkea sää aiheuttaa jo nyt puintihuolia viljatiloilla
Puinnit uhkaavat venyä pitkälle syksyyn, jos sää ei lähiaikoina parane.
Siikajoen Paavolassa tilaa isännöivä Kalevi Vilppola odottaa poutaa ja helteitä, mutta säätilanne vaikuttaa päinvastaiselta. Ennuste ei lupaa alueelle yhtään poutapäivää lähiviikkojen aikana.
”Jos sää jatkuu huonona, niin puimaan ei päästä ollenkaan tänä vuonna.” Vilppola harmittelee.
Vilppolan kaurakasvustot ovat vasta oraalla ja ohrakasvustoista kolmasosa on tuhoutunut sateessa. Siikajoella on Vilppolan mukaan myös hyvän näköisiä viljakasvustoja, mutta ne ovat kehityksessä myöhässä.
Vaikka säätila muuttuisi paremmaksi, ajoittuvat puinnit Vilppolan mukaan syyskuun lopulle tai myöhemmäksi.
Kuivauskustannukset nousevat helposti erittäin suuriksi, jos puinnit ajoittuvat syyskuun loppuun tai lokakuulle, toteaa MTK:n Viljavaliokunnan puheenjohtaja Esa Similä.
Vaihtoehtoja puinneille on Similän mukaan niukasti. Karjatilat voivat hyödyntää viljaa murskeviljana, mutta kasvinviljelytiloilla on vaihtoehdot vähissä.
MTK:n vilja-asiamies Max Schulman kehottaa viljatiloja ottamaan yhteyttä lähiseudun kotieläintiloihin. Niillä voi olla kiinnostusta kokoviljasäilörehulle.
Vilppolalla ei ole vielä varasuunnitelmaa, jos puimaan ei päästä.
”Tuhoutuneissa kasvustoissa ei ole mitään korjattavaa. Myöhässä olevat kasvustot voi saada menemään kokoviljarehuna, mutta ei siinä hommassa suuria rahavirtoja varmaankaan ole”, epäilee Vilppola.
Similä kertoo, että Varsinais-Suomessa on peltoja, joista tulee satoa vain muutama tonni hehtaarilta.
”Tonnin tai kahden sato ei kata edes korjuukustannuksia.”
Ainoa positiivinen asia tilanteessa on sen, että sadonkorjuuvelvoitetta ei ole, muistuttaa Similä.
”Satoahan ei tarvitse korjata, jos sen arvo ei kata kustannuksia.”
Schulman on omalla tilallaan päätynyt hävittämään yhden ohralohkon kasvuston. Yhden vuorokauden aikana satanut 50 milliä aiheutti kasvustolle niin pahat tuhot, että lohkolta on hänen mukaansa turha enää satoa odottaa.
Schulman ruiskuttaa kasvuston ensin glyfosaatilla ja sitten muokkaa lohkon. Sen jälkeen hän mahdollisesti kylvää lohkolle aluskasvin, joka jää lohkolle talveksi.
Huonojen kasvustojen lopettamista kannattaa hänen mukaansa nyt avoimin mielin harkita.
”Joka puolella maata on lohkoja, joilla se on nyt pohdinnan arvoinen vaihtoehto. Tottahan se kirvelee, kun niistä on jo aiheutunut kustannuksia, mutta toisaalta sitäkään ei tässä vaiheessa tiedä, millainen syksystä tulee”, hän muistuttaa.
Esa Similä arvioi, että viljelijöiden kynnys hylätä huono sato on kuitenkin hyvin korkea.
”Viljelijät yrittävät viimeiseen asti saada kaiken pois, vaikka se ei olisi kannattavaa”, hän sanoo.
Kaikki hyvälaatuinen vilja kannattaa Similän arvion mukaan korjata, sillä hän epäilee Suomen kokonaissadon tippuvan 3,3 miljardin kilon ennusteesta.
Tytti Termonen
Juhani Reku
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
