Lähiteurastus kiinnostaa tuottajia – ei bulkkilihaa, vaan "revontulinautaa"
Teerijoen tilan lypsylehmien teurasmatka lyhenee noin 550 kilometriä.
"Eläimen hyvä loppu on meille tärkeää", lypsy- ja ylämaankarjan kasvattaja ja Leivejoen Lihan osakas Esa Teerijoki toteaa. Vasemmalla osakkaat Terttu Laurila ja Riitta Teerijoki. Kuva: Pekka FaliLähiruokabuumi ja suoramyynnin edistäminen ovat innostaneet perustamaan uusia pienteurastamoita. Suomessa toimii nyt 43 pienteurastamoa. Eviran ylitarkastaja Noora Salin ei puhuisi buumista, mutta kiinnostus on kasvussa.
"Kyselyitä vaatimuksista tulee paljon."
Viime vuonna uusia hakemuksia tuli kaksi ja tänä vuonna on tullut jo yksi. Toissa vuonna hakemuksia ei tullut ainuttakaan ja sitä edeltävinä vuosina yksi kumpanakin.
Karjatilalliset Esa ja Riitta Teerijoki sekä Terttu ja Pentti Laurila avaavat keväällä uuden pienteurastamon Rovaniemen Leipeen kylälle. Se on Lapin ensimmäinen pienteurastamo naudoille.
Teerijoen tilalta lypsylehmät matkaavat pisimmillään 555 kilometriä Kauhajoelle. Nyt matka lyhenee muutamaan kilometriin.
Uusi teurastamo erikoistuu myös ylämaannautojen teurastukseen. Niitä on Teerijokien mukaan vaikea saada teuraaksi Lapissa.
Esa Teerijoen mukaan bulkkilihaa Lapissa ei kannata tuottaa, vaan lisäarvoa pitää hakea paikallisuudesta ja tarinasta.
Teerijoki on visioinut, että Leivejoen Liha voisi luoda Revontulinauta-brändin. Se tarkoittaisi lihanautaa, joka on kasvanut kesät, talvet ulkona Lapin laitumilla.
Lypsykarjan lihaa ja muuta sisällä kasvatettua nautaa myytäisiin Leivejoen tilalihana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
